Muovisidonta on hitaasti yleistynyt pyöröpaalien teossa, sitä mukaa kun paalainvalmistajat ovat oppineet toteuttamaan luotettavasti hieman haasteellisemman tekniikan. Nykyisin muovisidontamahdollisuus löytyy lähes kaikkien isojen paalainmerkkien valikoimasta.

Sidontamuovi on samanlaista kuin käärintämuovi, mutta sidontamuovin rulla on leveämpi eikä sen pinnalla ole liimaa.

Joidenkin laskelmien mukaan sidonnan ja käärinnän materiaalikustannus olisi sidontamuovia käyttämällä edullisempi kuin verkkosidonnalla.

Sidontamuovia suositellaan käytettäväksi noin 3–4 kerrosta. Käärintämuovia voidaan sen ansiosta käyttää vähemmän kuin verkkosidottuja paaleja käärittäessä.

Muovisidonnan eduiksi mainitaan kuivan rehun karisemisen estyminen verkkosidontaan verrattuna.

Paalin purkaminen helpottuu, kun verkkoa ei tarvitse irrottaa erikseen, kun sekä sidonta- että käärintämuovi irrotetaan kerralla ja kerätään samaan kasaan.

Parempi rehun laatu ja vähemmän pilaantunutta

Tuoreen brittiläisen testin mukaan muovisidonnalla saadaan parempilaatuista rehua. Testi tehtiin viime kesänä eräällä lammas- ja nautakarja-tilalla Isossa-Britanniassa.

Vuorokauden kuivanut nurmi paalattiin samalla McHale Fusion -paalainkäärimellä käyttämällä paalaimessa vuoroin verkko- ja muovisidontaa.

Verkkoa käytettiin 2,25 kerrosta ja muovia 3,5 kerrosta per paali. Varsinaisessa käärinnässä käytettiin sidonnan jälkeen molemmissa tapauksissa kuusi kerrosta Silotite 25 µm -käärintämuovia.

Rehun laatu arvioitiin 44 paalista reilun 200 päivän kuluttua helmikuussa 2014.

Painetestillä arvioitiin paalien tiiviyttä. Sen mukaan muovisidotun paalin sisään muodostuneen tyhjiön poistuminen kesti 160 sekuntia verkkopaaleja kauemmin. Tästä tehtiin johtopäätös, että muovisidottu paali on tiiviimpi kuin verkkopaali.

Muovisidotuissa paaleissa oli keskimäärin 5,5 kg homeista rehua paalia kohti, verkkosidotuissa 23,9 kiloa. Säilörehun kokonaishävikki oli verkkosidotuissa paaleissa kaksinkertainen muovisidottuihin paaleihin verrattuna.

Jokaisesta paalista otettiin lisäksi näyte rehuanalyysiä varten. Analyysin mukaan rehun laatu oli muovisidotuissa paaleissa hieman parempi. Muovisidotuissa paaleissa oleva rehu oli sokeripitoisempaa, ammoniumnitraatin määrä oli pienempi ja rehun pH hieman alhaisempi.

Testin suoritti sitoutumaton Silage Solutions Limited -yhtiö, mutta testi tehtiin sidontamuovia valmistavan Formipac-yhtiön tilauksesta ja kustannuksella. Testissä käytettyä Baletite-sidontamuovia valmistaa belgialainen Formipac ja brittiläinen Mister Films.

Säilörehun mikrobiologian asiantuntija Dave Davies arvioi kokeen tuloksia: ”Paalin muovisidonta yhdistettynä muovikäärintään päästää vähemmän happea paaliin, mikä edistää nopeampaa käymistä aikaisessa vaiheessa ja pitää yllä vähemmän happea sisältävän ympäristön koko paalien säilytysajan.” ◻

Lisätietoa:

www.filmandfilmwrapping.com

www.silotite.com

www.agronic.fi

Tanja Tiainen, opinnäytetyö 2013: Pyöröpaalauksen koneketjut ja kustannukset, Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma, Jyväskylän AMK