Sää oli ylivoimaisesti suosituin puheenaihe lakeuden helteiden ja ukkosien keskellä.

Eriskummallinen kasvukausi puhutti niin rannikkoseudun kuivuudesta kärsineitä kuin sisämaan sateista nauttineita viljelijöitä.

Juhannuksen hallat palelluttivat perunanvarsia ja jopa viljojen ylimpiä tähkiä. Perunan koeruuduissa näkyi hallan jälkiä. Ylistaron kevätviljat kärsivät sen sijaan kuivuudesta.

Aikaisuuserot näkyivät

Näyttelyn parasta antia olivat viralliset lajikekokeet. Kevätvehnät oli kylvetty 24.4., ohrat 30.4. ja kaurat 7.5. Altian tärkkelysohrakokeen kylvöpäivä oli 14.5.

Heinäkuun lopussa aikaisuuserot olivat parhaiten näkyvissä.

Virallisissa lajikekokeissa ei käytetä korrensääteitä eikä tautiaineita. Lajikkeet tuleentuvat nopeammin kuin intensiivisemmässä viljelyssä.

Yleensä kasvinsuojeluksi riittää siemenen peittaus, rikkakasvien ruiskutus ja viljelytekniset menetelmät.

Lajikekoekentällä esiteltiin Ylistarossa saadut koetulokset vuosilta 2006–2013. Se palveli paikallisen yleisön tiedontarvetta hyvin.

Kaksitahoisten runsaudenpula

Kaksitahoisia ohria jalostetaan suunnilleen joka putiikissa, eikä niiden tarjonnassa tahdo pysyä kärryillä.

Uutuuksista silmään pisti Peltosiemenen lajike SW Vilgott, joka näytti lajikekokeissa aikaisuutensa.

Se on satoisa rehuohra, jonka toivotaan pääsevän myös Altian tärkkelysohralistalle. Sen siementä tulee kauppaan jo tänä syksynä.

Myöhäisiä kaksitahoisia oli tarjolla runsaasti, ja nähtäväksi jää, mitkä niistä päätyvät siemenlisäyksiin.

Borealilta tulee tänä syksynä siemenmarkkinoille ainakin myöhäinen ja erittäin satoisa kaksitahoinen Trekker, kertoi Boreal Kasvinjalostuksen kaupallinen johtaja Satu Pura.

Trekkerin kasvuaika on ollut Ylistaron kokeissa 98 päivää, kun Saana on yleensä valmistunut 93 vuorokaudessa.

Trekker kasvoikin vielä vihreä- nä, kun taas Vilgott oli lähes tuleentunutta.

Puran mukaan Pohjanmaalla suosituimpia kaksitahoisia Borealin lajikkeita ovat olleet Saana, Annabell ja Tocada, mutta niitä haastavat happamillekin maille soveltuva Harbinger ja satoisa Fairytaile.

Ylistaron kokeissa satoisimpia kaksitahoisia ovat olleet Streif ja SW Mitja, jotka ovat pärjänneet hyvin myös Ylistaron happaman maan kokeissa.

Monitahoisten jyvä kasvanut

Monitahoisia ohria jalostavat oikeastaan vain Boreal ja norjalainen Graminor. Muut jalostajat keskittyvät pääasiassa kaksi-tahoisiin.

Jalostustyössä on otettu suuria harppauksia eteenpäin, vaikka kilpailua onkin vähemmän kuin kaksitahoisilla.

Borealin kasvinjalostaja Reino Aikasalo uskookin, että moni-tahoiset ohrat yleistyvät Etelä-Suomessa, jos lajikekehitys jatkuu tätä tahtia.

Aikasalon mukaan jalostussykli on nopeutunut. Aiemmin risteytettiin kahta valmista lajiketta. Nyt risteytyksiä tehdään varhaisemmassa vaiheessa olevilla linjoilla.

Boreal on myös siirtymässä ohran genomivalintaan, joka nopeuttaa jalostusta entisestään. Kotieläinjalostuksessa menetelmä on jo käytössä, mutta kasvinjalostuksessa se on vielä uutta.

”Tällä hetkellä valinta perustuu havaintoihin, joita on saatu kenttäkokeissa. Jatkossa jalostus nopeutuu, koska valinta voidaan tehdä genomitiedon perusteella”, kertoi hanketta vetävä Outi Manninen Borealilta.

Hanke on vasta alkutekijöissään. Tällä hetkellä etsitään dna-merkkejä, joiden avulla valintaa voisi tehdä.

Monitahoisilla merkittävin kehitys on tapahtunut jyväkoossa. Uusien monitahoisten lajikkeiden jyvä alkaa olla kaksi-tahoisten kokoa. Tuhannen jyvän painossa on päästy jopa 50 grammaan.

Toinen merkittävä seikka on korrenlujuus. Joitakin vuosia sitten Graminor oli Borealia edellä monitahoisten ohrien korrenlujuudessa, mutta Boreal on kirinyt Graminoria kiinni.

Kehitystä on tapahtunut myös satoisuudessa ja happamuudensietokyvyssä. Esimerkiksi Borealin jalostama Elmeri ja Graminorin Toria ovat erittäin satoisia myös happamilla mailla.

Toria satoisin monitahoinen

Ylistaron kokeissa satoisin monitahoinen on ollut Toria. Sen kasvuaika on ollut 92 päivän luokkaa.

”Torian siemen myytiinkin viime syksynä heti loppuun”, kertoi Peltosiemenen toimitusjohtaja Timo Uusi-Rauva. Ensi kevään kylvöille siementä on tulossa runsaasti.

Torian jyväkoko on myös omaa luokkaansa – Ylistarossa tuhannen jyvän paino on ollut huimat 47,7 grammaa.

Lähes vastaava lajike on K-maataloudella myynnissä oleva Ragna, mutta se ei ole ollut aivan yhtä satoisa eikä suurijyväinen kuin Toria. Mutta se on lujakortisempi kuin muut. Lakoprosentti on Ylistarossa vain seitsemän, kun Torialla se on 23.

Torian jyväkoon yli ei ole päässyt kuin Borealin jalostama ja vuoden päästä myyntiin tuleva Kaarle, jonka tuhannen jyvän paino on ollut Ylistarossa 50 grammaa, ja satokin melkein yhtä suuri kuin Torialla.

Kummankin lajikkeen valkuainen kärsii suuresta sadosta. Siihen tarpeeseen apua löytyy Borealin uusista aikaisista Aukustista ja Wolmarista. Tosin vieläkin enemmän valkuaista on Pohjanmaan suosituimmassa aikaisessa monitahoisessa, Voitossa.

Puran mukaan Aukusti ja Wolmari ovat kuitenkin Voittoa satoisampia ja taudinkestävämpiä.

Myöhäisissä monitahoisissa Borealin uutuuksia ovat Severi ja Justus.

Molemmissa lajikkeissa merkillepantavaa on erittäin hyvä taudinkestävyys.

Molemmat kestävät härmää täydellisesti ja jossain määrin verkkolaikkua. Severi kestää lisäksi rengaslaikkua ja Justus tyvi- ja lehtilaikkua.

Anniina yhä suosituin vehnä

Satu Puran mukaan Anniina on Pohjanmaan viljellyin kevätvehnä.

Eikä ihme, sen valkuaisprosentti on Ylistaron kokeissa ollut 14,8 prosentin luokkaa. Quarnalla valkuainen on vieläkin korkeampi, mutta sato Ylistarossa hieman Anniinaa pienempi.

Peltosiemen ja Raisioagro ovat tuoneet markkinoille saksalaisen Lennox-kevätvehnän.

”Se korvaa Peltosiemenellä osin Quarna-vehnää. Se on Quarnaa satoisampi ja suurempijyväinen”, Uusi-Rauva kertoi.

Nämä kaikki ovat päätyypin vehniä, ja ne ovat kasvuajaltaan aikaisia tai keskiaikaisia.

Osa viljelijöistä haluaa satoisan, mutta samalla myös myöhäisemmän lajikkeen. Amarettoa haastamaan onkin noussut monta uutta lajiketta, ja lisääkin on tulossa, ainakin Borealilta.

Pura esitteli Borealin lupaavaa linjaa Bor 09243, joka ei osoittanut vielä valmistumisen merkkejäkään, kun taas aikainen Wappu oli jo vaihtanut selkeästi väriä.

”Tämä linja on lähes yhtä myöhäinen kuin Trappe tai Amaretto, ja tällaiselle voisi olla kysyntää myös Itä-Euroopan markkinoilla”, Pura kertoi.

K-maatalous, Raisioagro ja Peltosiemen ovat ottaneet valikoimiinsa Lantmännen SW:n myöhäisen Puntari-vehnän.

Ylistarossa se on ollut kasvuajaltaan ja satoisuudeltaan Amareton luokkaa, mutta lujempikortinen.

Lajikekokeissa oli mukana myös vihneellisiä kevätvehniä. Niitä esiteltiin myös siemenliikkeiden näyttelyruuduissa. Esimer- kiksi Tilasiemen esitteli Wicky-kevätvehnää, joka pärjäsi Ylistaron kokeissa hyvin.

Akseli on yleisin kaura

Akseli on Suomen viljellyin kauralajike ja suosikki myös Pohjanmaalla, Pura kertoi.

Akselin vahvuus on sen aikaisuus. Boreal on jalostanut kaksi vieläkin aikaisempaa lajiketta: Riina ja Meeri. Ne eivät ole aivan yhtä satoisia kuin Akseli, mutta monta päivää aikaisempia.

80 prosentilla Suomen kaurapinta-alasta viljellään aikaisia kauroja, joten Borealin jalostuksen painopiste on niissä.

Myöhäisiä kauralajikkeita jalostetaan Ruotsissa ja Keski-Euroopassa, mutta Borealillakin on myöhäisten linjojen jalostusohjelma.

Kiinnostavin myöhäisten kaurojen uutuus on saksalainen Obelix, joka tulee syksyllä Peltosiemenen siemenvalikoimaan.

Se on päivän verran Belindaa aikaisempi, mutta yhtä satoisa. Se on suurijyväinen ja ohutkuorisin kauralajike.

”Sen jyvä on kuin hiidenkivi”, Uusi-Rauva kuvaili.

Hyvältä näytti myös Rocky, joka ei kuitenkaan Ylistarossa ole ollut yhtä satoisa kuin Obelix.

Syysviljat loistossaan

Lajikekokeiden suurimman yllätyksen tarjosivat syysviljat, joissa ei näkynyt talvituhon häivääkään.

Jopa ruisvehnät olivat talvehtineet hienosti Ylistarossa. Tämä on hyvä uutinen, sillä edellisvuoden syysviljojen tulokset jouduttiin hylkäämään epäonnistuneiden kylvöjen ja talvituhojen takia.

Rukiille ja ruisvehnille oli syksyllä ruiskutettu lumihomesuoja ja kahukärpäset oli torjuttu. Kasvunsäädettä ne eivät olleet saaneet, joten pituuserot näkyivät hyvin.

Ylistarossa satoisin ruis on ollut hybridiruis Brasetto.

Ruisvehnillä talvituhot ovat olleet 50 prosentin luokkaa. Kestävin lajikkeista on ollut Fidelio, jolla talvituho on jäänyt alle 20 prosenttiin.

Tietoiskuja navetan vintillä

Navetan ylisillä tarjottiin tietoiskuja kasvinsuojelusta, kasvinjalostuksesta, viljamarkkinoista ja perunantutkimuksesta.

Yksi tietoiskuista käsitteli syysviljojen perustamista ja niiden kasvinsuojelua. Tutkija Heikki Jalli MTT:ltä kertoi, että rukiit ovat selvinneet Ylistaron kuivasta kesästä erinomaisesti.

”Niillä on isot juuret, joten ne sietävät kesän kuivuutta varsin hyvin. Sato muodostuu aikaisin, ja kevätkosteus yleensä auttaa siinä.”

Jalli suositteli kiinnittämään huomiota saunakukkien torjuntaan. Niitä on ollut tänä kesänä syysviljoilla paljon.

”Saunakukat voi torjua rukiista jo syksyllä litralla MCPA:ta. Keväällä joutuu toki ruiskuttamaan rikkakasvit, mutta talvehtineista saunakukista ei ole enää harmia.”

Ruis kylvetään syysvehnää aiemmin, joten siihen ehtii tulla enemmän rikkakasveja. Ja mitä aiemmin sen kylvää, sen enemmän rikkakasveja ehtii taimettua.

Toisaalta ruis kilpailee vehnää paremmin, koska se versoo jo syksyllä. Kasvunsääteen käyttö rukiilla on Heikki Jallin mukaan oleellista.

Kasvitautipuolella tämän kesän vitsaus on ollut pistelaikku eli DTR vehnällä, kertoi tutkija Marja Jalli MTT:ltä. ”Ilmeisesti viime talven olosuhteet suosivat sitä.”

Marja Jallin mukaan viljelykierto onkin vehnällä ehdoton. ◻