POHJANMAALLA LANSEERATTIIN PELTOPÄIVÄ

Lakeuden koekentillä

Aurinko porotti ja ukkonen jyrähteli, kun Pohjanmaan Peltopäivä järjestettiin ensimmäistä kertaa Ylistarossa MTT:n ja Perunantutkimuslaitoksen tutkimusasemalla. Mallia oli otettu Västankvarnista. Painopiste oli neuvonnassa ja tiedonvälityksessä. Vieraille esiteltiin koneiden sijasta lajikkeita. Näyttelyruuduissa rehotti jopa maissia. Tapahtuman järjestivät ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Berner ja Boreal Kasvinjalostus. Näytteilleasettajia oli 40.

Pohjanmaan Peltopäivä järjestettiin ensimmäistä kertaa. Tapahtumalle on ollut tilausta. Alueella on runsaasti kasvinviljelyä, mutta siihen keskittyvä näyttely puuttui. Näillä näkymin näyttely järjestetään uudelleen kahden vuoden kuluttua.
Pohjanmaan Peltopäivä järjestettiin ensimmäistä kertaa. Tapahtumalle on ollut tilausta. Alueella on runsaasti kasvinviljelyä, mutta siihen keskittyvä näyttely puuttui. Näillä näkymin näyttely järjestetään uudelleen kahden vuoden kuluttua.

Annaleena Ylhäinen

Sää oli ylivoimaisesti suosituin puheenaihe lakeuden helteiden ja ukkosien keskellä.

Eriskummallinen kasvukausi puhutti niin rannikkoseudun kuivuudesta kärsineitä kuin sisämaan sateista nauttineita viljelijöitä.

Juhannuksen hallat palelluttivat perunanvarsia ja jopa viljojen ylimpiä tähkiä. Perunan koeruuduissa näkyi hallan jälkiä. Ylistaron kevätviljat kärsivät sen sijaan kuivuudesta.

Aikaisuuserot näkyivät

Näyttelyn parasta antia olivat viralliset lajikekokeet. Kevätvehnät oli kylvetty 24.4., ohrat 30.4. ja kaurat 7.5. Altian tärkkelysohrakokeen kylvöpäivä oli 14.5.

Heinäkuun lopussa aikaisuuserot olivat parhaiten näkyvissä.

Virallisissa lajikekokeissa ei käytetä korrensääteitä eikä tautiaineita. Lajikkeet tuleentuvat nopeammin kuin intensiivisemmässä viljelyssä.

Yleensä kasvinsuojeluksi riittää siemenen peittaus, rikkakasvien ruiskutus ja viljelytekniset menetelmät.

Lajikekoekentällä esiteltiin Ylistarossa saadut koetulokset vuosilta 2006–2013. Se palveli paikallisen yleisön tiedontarvetta hyvin.

Kaksitahoisten runsaudenpula

Kaksitahoisia ohria jalostetaan suunnilleen joka putiikissa, eikä niiden tarjonnassa tahdo pysyä kärryillä.

Uutuuksista silmään pisti Peltosiemenen lajike SW Vilgott, joka näytti lajikekokeissa aikaisuutensa.

Se on satoisa rehuohra, jonka toivotaan pääsevän myös Altian tärkkelysohralistalle. Sen siementä tulee kauppaan jo tänä syksynä.

Myöhäisiä kaksitahoisia oli tarjolla runsaasti, ja nähtäväksi jää, mitkä niistä päätyvät siemenlisäyksiin.

Borealilta tulee tänä syksynä siemenmarkkinoille ainakin myöhäinen ja erittäin satoisa kaksitahoinen Trekker, kertoi Boreal Kasvinjalostuksen kaupallinen johtaja Satu Pura.

Trekkerin kasvuaika on ollut Ylistaron kokeissa 98 päivää, kun Saana on yleensä valmistunut 93 vuorokaudessa.

Trekker kasvoikin vielä vihreä- nä, kun taas Vilgott oli lähes tuleentunutta.

Puran mukaan Pohjanmaalla suosituimpia kaksitahoisia Borealin lajikkeita ovat olleet Saana, Annabell ja Tocada, mutta niitä haastavat happamillekin maille soveltuva Harbinger ja satoisa Fairytaile.

Ylistaron kokeissa satoisimpia kaksitahoisia ovat olleet Streif ja SW Mitja, jotka ovat pärjänneet hyvin myös Ylistaron happaman maan kokeissa.

Monitahoisten jyvä kasvanut

Monitahoisia ohria jalostavat oikeastaan vain Boreal ja norjalainen Graminor. Muut jalostajat keskittyvät pääasiassa kaksi-tahoisiin.

Jalostustyössä on otettu suuria harppauksia eteenpäin, vaikka kilpailua onkin vähemmän kuin kaksitahoisilla.

Borealin kasvinjalostaja Reino Aikasalo uskookin, että moni-tahoiset ohrat yleistyvät Etelä-Suomessa, jos lajikekehitys jatkuu tätä tahtia.

Aikasalon mukaan jalostussykli on nopeutunut. Aiemmin risteytettiin kahta valmista lajiketta. Nyt risteytyksiä tehdään varhaisemmassa vaiheessa olevilla linjoilla.

Boreal on myös siirtymässä ohran genomivalintaan, joka nopeuttaa jalostusta entisestään. Kotieläinjalostuksessa menetelmä on jo käytössä, mutta kasvinjalostuksessa se on vielä uutta.

”Tällä hetkellä valinta perustuu havaintoihin, joita on saatu kenttäkokeissa. Jatkossa jalostus nopeutuu, koska valinta voidaan tehdä genomitiedon perusteella”, kertoi hanketta vetävä Outi Manninen Borealilta.

Hanke on vasta alkutekijöissään. Tällä hetkellä etsitään dna-merkkejä, joiden avulla valintaa voisi tehdä.

Monitahoisilla merkittävin kehitys on tapahtunut jyväkoossa. Uusien monitahoisten lajikkeiden jyvä alkaa olla kaksi-tahoisten kokoa. Tuhannen jyvän painossa on päästy jopa 50 grammaan.

Toinen merkittävä seikka on korrenlujuus. Joitakin vuosia sitten Graminor oli Borealia edellä monitahoisten ohrien korrenlujuudessa, mutta Boreal on kirinyt Graminoria kiinni.

Kehitystä on tapahtunut myös satoisuudessa ja happamuudensietokyvyssä. Esimerkiksi Borealin jalostama Elmeri ja Graminorin Toria ovat erittäin satoisia myös happamilla mailla.

Toria satoisin monitahoinen

Ylistaron kokeissa satoisin monitahoinen on ollut Toria. Sen kasvuaika on ollut 92 päivän luokkaa.

”Torian siemen myytiinkin viime syksynä heti loppuun”, kertoi Peltosiemenen toimitusjohtaja Timo Uusi-Rauva. Ensi kevään kylvöille siementä on tulossa runsaasti.

Torian jyväkoko on myös omaa luokkaansa – Ylistarossa tuhannen jyvän paino on ollut huimat 47,7 grammaa.

Lähes vastaava lajike on K-maataloudella myynnissä oleva Ragna, mutta se ei ole ollut aivan yhtä satoisa eikä suurijyväinen kuin Toria. Mutta se on lujakortisempi kuin muut. Lakoprosentti on Ylistarossa vain seitsemän, kun Torialla se on 23.

Torian jyväkoon yli ei ole päässyt kuin Borealin jalostama ja vuoden päästä myyntiin tuleva Kaarle, jonka tuhannen jyvän paino on ollut Ylistarossa 50 grammaa, ja satokin melkein yhtä suuri kuin Torialla.

Kummankin lajikkeen valkuainen kärsii suuresta sadosta. Siihen tarpeeseen apua löytyy Borealin uusista aikaisista Aukustista ja Wolmarista. Tosin vieläkin enemmän valkuaista on Pohjanmaan suosituimmassa aikaisessa monitahoisessa, Voitossa.

Puran mukaan Aukusti ja Wolmari ovat kuitenkin Voittoa satoisampia ja taudinkestävämpiä.

Myöhäisissä monitahoisissa Borealin uutuuksia ovat Severi ja Justus.

Molemmissa lajikkeissa merkillepantavaa on erittäin hyvä taudinkestävyys.

Molemmat kestävät härmää täydellisesti ja jossain määrin verkkolaikkua. Severi kestää lisäksi rengaslaikkua ja Justus tyvi- ja lehtilaikkua.

Anniina yhä suosituin vehnä

Satu Puran mukaan Anniina on Pohjanmaan viljellyin kevätvehnä.

Eikä ihme, sen valkuaisprosentti on Ylistaron kokeissa ollut 14,8 prosentin luokkaa. Quarnalla valkuainen on vieläkin korkeampi, mutta sato Ylistarossa hieman Anniinaa pienempi.

Peltosiemen ja Raisioagro ovat tuoneet markkinoille saksalaisen Lennox-kevätvehnän.

”Se korvaa Peltosiemenellä osin Quarna-vehnää. Se on Quarnaa satoisampi ja suurempijyväinen”, Uusi-Rauva kertoi.

Nämä kaikki ovat päätyypin vehniä, ja ne ovat kasvuajaltaan aikaisia tai keskiaikaisia.

Osa viljelijöistä haluaa satoisan, mutta samalla myös myöhäisemmän lajikkeen. Amarettoa haastamaan onkin noussut monta uutta lajiketta, ja lisääkin on tulossa, ainakin Borealilta.

Pura esitteli Borealin lupaavaa linjaa Bor 09243, joka ei osoittanut vielä valmistumisen merkkejäkään, kun taas aikainen Wappu oli jo vaihtanut selkeästi väriä.

”Tämä linja on lähes yhtä myöhäinen kuin Trappe tai Amaretto, ja tällaiselle voisi olla kysyntää myös Itä-Euroopan markkinoilla”, Pura kertoi.

K-maatalous, Raisioagro ja Peltosiemen ovat ottaneet valikoimiinsa Lantmännen SW:n myöhäisen Puntari-vehnän.

Ylistarossa se on ollut kasvuajaltaan ja satoisuudeltaan Amareton luokkaa, mutta lujempikortinen.

Lajikekokeissa oli mukana myös vihneellisiä kevätvehniä. Niitä esiteltiin myös siemenliikkeiden näyttelyruuduissa. Esimer- kiksi Tilasiemen esitteli Wicky-kevätvehnää, joka pärjäsi Ylistaron kokeissa hyvin.

Akseli on yleisin kaura

Akseli on Suomen viljellyin kauralajike ja suosikki myös Pohjanmaalla, Pura kertoi.

Akselin vahvuus on sen aikaisuus. Boreal on jalostanut kaksi vieläkin aikaisempaa lajiketta: Riina ja Meeri. Ne eivät ole aivan yhtä satoisia kuin Akseli, mutta monta päivää aikaisempia.

80 prosentilla Suomen kaurapinta-alasta viljellään aikaisia kauroja, joten Borealin jalostuksen painopiste on niissä.

Myöhäisiä kauralajikkeita jalostetaan Ruotsissa ja Keski-Euroopassa, mutta Borealillakin on myöhäisten linjojen jalostusohjelma.

Kiinnostavin myöhäisten kaurojen uutuus on saksalainen Obelix, joka tulee syksyllä Peltosiemenen siemenvalikoimaan.

Se on päivän verran Belindaa aikaisempi, mutta yhtä satoisa. Se on suurijyväinen ja ohutkuorisin kauralajike.

”Sen jyvä on kuin hiidenkivi”, Uusi-Rauva kuvaili.

Hyvältä näytti myös Rocky, joka ei kuitenkaan Ylistarossa ole ollut yhtä satoisa kuin Obelix.

Syysviljat loistossaan

Lajikekokeiden suurimman yllätyksen tarjosivat syysviljat, joissa ei näkynyt talvituhon häivääkään.

Jopa ruisvehnät olivat talvehtineet hienosti Ylistarossa. Tämä on hyvä uutinen, sillä edellisvuoden syysviljojen tulokset jouduttiin hylkäämään epäonnistuneiden kylvöjen ja talvituhojen takia.

Rukiille ja ruisvehnille oli syksyllä ruiskutettu lumihomesuoja ja kahukärpäset oli torjuttu. Kasvunsäädettä ne eivät olleet saaneet, joten pituuserot näkyivät hyvin.

Ylistarossa satoisin ruis on ollut hybridiruis Brasetto.

Ruisvehnillä talvituhot ovat olleet 50 prosentin luokkaa. Kestävin lajikkeista on ollut Fidelio, jolla talvituho on jäänyt alle 20 prosenttiin.

Tietoiskuja navetan vintillä

Navetan ylisillä tarjottiin tietoiskuja kasvinsuojelusta, kasvinjalostuksesta, viljamarkkinoista ja perunantutkimuksesta.

Yksi tietoiskuista käsitteli syysviljojen perustamista ja niiden kasvinsuojelua. Tutkija Heikki Jalli MTT:ltä kertoi, että rukiit ovat selvinneet Ylistaron kuivasta kesästä erinomaisesti.

”Niillä on isot juuret, joten ne sietävät kesän kuivuutta varsin hyvin. Sato muodostuu aikaisin, ja kevätkosteus yleensä auttaa siinä.”

Jalli suositteli kiinnittämään huomiota saunakukkien torjuntaan. Niitä on ollut tänä kesänä syysviljoilla paljon.

”Saunakukat voi torjua rukiista jo syksyllä litralla MCPA:ta. Keväällä joutuu toki ruiskuttamaan rikkakasvit, mutta talvehtineista saunakukista ei ole enää harmia.”

Ruis kylvetään syysvehnää aiemmin, joten siihen ehtii tulla enemmän rikkakasveja. Ja mitä aiemmin sen kylvää, sen enemmän rikkakasveja ehtii taimettua.

Toisaalta ruis kilpailee vehnää paremmin, koska se versoo jo syksyllä. Kasvunsääteen käyttö rukiilla on Heikki Jallin mukaan oleellista.

Kasvitautipuolella tämän kesän vitsaus on ollut pistelaikku eli DTR vehnällä, kertoi tutkija Marja Jalli MTT:ltä. ”Ilmeisesti viime talven olosuhteet suosivat sitä.”

Marja Jallin mukaan viljelykierto onkin vehnällä ehdoton.

Lajikekokeet viljelijöiden pelloille?

Lajikekokeiden järjestäminen on kallista ja työlästä. Tutkimusrahat ovat vähentyneet jatkuvasti, joten koepaikkoja on vähennetty.

Kustannuspaineet ovat johtaneet siihen, että lajikekokeiden järjestämistä on mietitty uudelleen. Yksi vaihtoehto on järjestää kokeita viljelijöiden pelloilla.

Tällä saisi alueellista edustettavuutta lisää. Peltojen peruskunnossapito, muokkaukset, viljelykierto ja tietyt viljelytoimenpiteet voidaan ulkoistaa viljelijän harteille sopivaa korvausta vastaan.

Tänä kesänä ideaa on testattu Kymenlaaksossa Iitissä Petri Lintukankaan tilalla. Siellä testataan kevätvehniä ja kevätöljykasveja.

Syysöljykasvien lajikekoe on puolestaan perustettu Ilkka Kouvon rapsipeltojen keskelle Huittisiin. Siellä MTT hoitaa kylvöt ja puinnit, mutta Kouvo tekee muokkaukset, lannoitukset ja kasvinsuojelun.

Lajikekokeita perustamassa ovat olleet MTT ja lajikkeiden edustajat. Lajikekokeiden tekoon on olemassa tarkat ohjeet, joilla varmistetaan, että tulokset ovat luotettavat. Tulosten analysointi on yhä tutkijoiden työtä.

Rypsin kylvö harvaan toimii

Ylistaron liepeillä Isossakyrössä Kari Vaismaa testasi rypsin kylvöä harvaan.

Lajikkeena oli Aurea Cl -kevätrypsi, joka kylvettiin 17.5. kynnettyyn maahan.

”Siemenmäärä oli 3,8 kiloa hehtaarille. Siemen sekä starttiravinne menivät vain joka toisesta vantaasta”, Vaismaa kertoi. Siemenrivien välissä on paperiarkin leveydeltä tyhjää tilaa. Silti kasvusto on riittävän tiheä.

Rikkakasvit ruiskutettiin 10.6. Clamoxilla, ja kasvusto oli heinäkuun lopussa täysin puhdas.

Vaismaalle Clearfield-menetelmä on tuonut lisää vaihtoehtoja rikkakasvien torjuntaan. Aurean jälkeen lohkolle on helppo kylvää mitä tahansa.

Raisioagro myy valmiita vihantarehusiemenseoksia, joihin on valittu sopiva vehnälajike ja sen kanssa samaan tahtiin valmistuva palkokasvi. Seos kylvetään siemenvantaiden kautta, ja se soveltuu rehuksi tai viherlannoitukseen. Valkuaista ja energiaa on enemmän kuin tavallisessa kokoviljasäilörehussa. Lisäksi siitä maksetaan valkuaiskasvipalkkio. Lannoitteeksi riittää karjanlanta. Näytillä oli Anniina-vehnän ja Hubal-herneen seos, sekä Anniinan ja Fuego-härkäpavun seos.
Raisioagro myy valmiita vihantarehusiemenseoksia, joihin on valittu sopiva vehnälajike ja sen kanssa samaan tahtiin valmistuva palkokasvi. Seos kylvetään siemenvantaiden kautta, ja se soveltuu rehuksi tai viherlannoitukseen. Valkuaista ja energiaa on enemmän kuin tavallisessa kokoviljasäilörehussa. Lisäksi siitä maksetaan valkuaiskasvipalkkio. Lannoitteeksi riittää karjanlanta. Näytillä oli Anniina-vehnän ja Hubal-herneen seos, sekä Anniinan ja Fuego-härkäpavun seos.
Tilaisuuden juontajana oli MTK:n vilja-asiamies Max Schulman (oik), joka haastatteli näytteilleasettajia. Raisioagron Juha Anttila kertoi, että Suomen rehumaissiala on jo tuhannen hehtaaria. Raisioagron osastolla esiteltiin erilaisia rehukasveja ja siemenseoksia. Palkokasvit olivat hyvin esillä.
Tilaisuuden juontajana oli MTK:n vilja-asiamies Max Schulman (oik), joka haastatteli näytteilleasettajia. Raisioagron Juha Anttila kertoi, että Suomen rehumaissiala on jo tuhannen hehtaaria. Raisioagron osastolla esiteltiin erilaisia rehukasveja ja siemenseoksia. Palkokasvit olivat hyvin esillä.
Suomessa kasvaa maailman pohjoisimmat maissit. Aikainen Activate on viljellyin lajike. Bernerin osastolla esiteltiin maissin kylvöä biohajoavaan muoviin. Menetelmä on yleinen Irlannissa, ja se nopeuttaa kasvua kahdella viikolla. Kalvon alla lämpötila on keskimäärin 14 astetta korkeampi kuin paljaan taivaan alla. Suomeen on hankittu myös ensimmäiset maissin tarkkuuskylvökoneet, joilla on urakoitu useamman tilan maissit. Sama kone vetää muovin, kylvää siemenen ja levittää lannoitteen. Kuvan suuret maissit ovat kasvaneet muovin alla ja pienet ilman. Berner esitteli myös maissin rikkakasvintorjuntaa.
Suomessa kasvaa maailman pohjoisimmat maissit. Aikainen Activate on viljellyin lajike. Bernerin osastolla esiteltiin maissin kylvöä biohajoavaan muoviin. Menetelmä on yleinen Irlannissa, ja se nopeuttaa kasvua kahdella viikolla. Kalvon alla lämpötila on keskimäärin 14 astetta korkeampi kuin paljaan taivaan alla. Suomeen on hankittu myös ensimmäiset maissin tarkkuuskylvökoneet, joilla on urakoitu useamman tilan maissit. Sama kone vetää muovin, kylvää siemenen ja levittää lannoitteen. Kuvan suuret maissit ovat kasvaneet muovin alla ja pienet ilman. Berner esitteli myös maissin rikkakasvintorjuntaa.
Dow AgroSciencen Päivi Peltovuori esitteli suositun Broadwayn torjuntatuloksia. Valmisteella on tehoa saunakukkiin ja jonkin verran hukkakauraan. Herbisidiresistenssin myötä monet viljelijät ovat siirtyneet Mustang Forteen, jossa on tehoaineita kahdesta eri herbisidiryhmästä. Molemmilla rikkakasviaineilla on myös kortta lyhentävä vaikutus, joka näkyi erityisen selvänä tänä kesänä. Kasvu saattoi pysähtyä käsittelyn jälkeen joksikin aikaa kokonaan. Satoon sillä ei ole vaikutusta.
Dow AgroSciencen Päivi Peltovuori esitteli suositun Broadwayn torjuntatuloksia. Valmisteella on tehoa saunakukkiin ja jonkin verran hukkakauraan. Herbisidiresistenssin myötä monet viljelijät ovat siirtyneet Mustang Forteen, jossa on tehoaineita kahdesta eri herbisidiryhmästä. Molemmilla rikkakasviaineilla on myös kortta lyhentävä vaikutus, joka näkyi erityisen selvänä tänä kesänä. Kasvu saattoi pysähtyä käsittelyn jälkeen joksikin aikaa kokonaan. Satoon sillä ei ole vaikutusta.
Satu Pura esitteli Boreal Kasvinjalostuksen lajikkeita. Lajikekoekentältä löytyi esimerkiksi kevätvehnä- linja Bor 09243, joka on lähes yhtä myöhäinen ja satoisa kuin Trappe tai Amaretto. Sille voisi olla markkinoita myös Itä-Euroopassa.
Satu Pura esitteli Boreal Kasvinjalostuksen lajikkeita. Lajikekoekentältä löytyi esimerkiksi kevätvehnä- linja Bor 09243, joka on lähes yhtä myöhäinen ja satoisa kuin Trappe tai Amaretto. Sille voisi olla markkinoita myös Itä-Euroopassa.
Petri Lintukangas kertoi pelloilla tehdyistä toimenpiteistä. Lintukankaan tilalla Iitissä oli heinäkuussa avoimet ovet, ja lajikekokeita esiteltiin yleisölle.
Petri Lintukangas kertoi pelloilla tehdyistä toimenpiteistä. Lintukankaan tilalla Iitissä oli heinäkuussa avoimet ovet, ja lajikekokeita esiteltiin yleisölle.
Boreal viettää 20-vuotisjuhlavuotta yhtiönä, ja juhlistaa samalla 110-vuotiasta kotimaista kasvinjalostusta. Koekentälle oli kylvetty museolajikkeita eri vuosikymmeniltä. Näytteillä oli esimerkiksi Hankkijan kasvinjalostuslaitoksen ensimmäinen kevätvehnä Pika, joka tuli markkinoille vuonna 1927, sekä Apu-vehnä, joka oli laajassa viljelyssä 1950-luvulla. Kauroista esillä oli esimerkiksi vuonna 1935 markkinoille tullut Simo, sekä vuonna 1959 käyttöön otettu Kyrö. Ohrista vanhin oli vuonna 1943 markkinoille tullut Vankkuri.
Boreal viettää 20-vuotisjuhlavuotta yhtiönä, ja juhlistaa samalla 110-vuotiasta kotimaista kasvinjalostusta. Koekentälle oli kylvetty museolajikkeita eri vuosikymmeniltä. Näytteillä oli esimerkiksi Hankkijan kasvinjalostuslaitoksen ensimmäinen kevätvehnä Pika, joka tuli markkinoille vuonna 1927, sekä Apu-vehnä, joka oli laajassa viljelyssä 1950-luvulla. Kauroista esillä oli esimerkiksi vuonna 1935 markkinoille tullut Simo, sekä vuonna 1959 käyttöön otettu Kyrö. Ohrista vanhin oli vuonna 1943 markkinoille tullut Vankkuri.
Proment Oy on uusi maataloustekniikkaa suunnitteleva yritys, jonka piikkiöläinen Sam Walldén pisti pystyyn puoli vuotta sitten. Walldénin poika Axel oli apuna esittelemässä. Näytteillä oli kasvinsuojeluruiskun täyttösäiliö, siirrettävä kasvinsuojeluaineiden varasto sekä imuri, jolla voi putsata vaikkapa kylvökoneen lajiketta vaihdettaessa. Ruiskun täyttösäiliössä on automaattinen täyttöventtiili ja sivulle portaattomasti kääntyvä täyttöpuomi. Täyttönopeus on kuutio minuutissa.
Proment Oy on uusi maataloustekniikkaa suunnitteleva yritys, jonka piikkiöläinen Sam Walldén pisti pystyyn puoli vuotta sitten. Walldénin poika Axel oli apuna esittelemässä. Näytteillä oli kasvinsuojeluruiskun täyttösäiliö, siirrettävä kasvinsuojeluaineiden varasto sekä imuri, jolla voi putsata vaikkapa kylvökoneen lajiketta vaihdettaessa. Ruiskun täyttösäiliössä on automaattinen täyttöventtiili ja sivulle portaattomasti kääntyvä täyttöpuomi. Täyttönopeus on kuutio minuutissa.
Rypsi kylvettiin niin, että joka toinen vannas oli tukossa.
Rypsi kylvettiin niin, että joka toinen vannas oli tukossa.

Lajikekokeet viljelijöiden pelloille?

Lajikekokeiden järjestäminen on kallista ja työlästä. Tutkimusrahat ovat vähentyneet jatkuvasti, joten koepaikkoja on vähennetty.

Kustannuspaineet ovat johtaneet siihen, että lajikekokeiden järjestämistä on mietitty uudelleen. Yksi vaihtoehto on järjestää kokeita viljelijöiden pelloilla.

Tällä saisi alueellista edustettavuutta lisää. Peltojen peruskunnossapito, muokkaukset, viljelykierto ja tietyt viljelytoimenpiteet voidaan ulkoistaa viljelijän harteille sopivaa korvausta vastaan.

Tänä kesänä ideaa on testattu Kymenlaaksossa Iitissä Petri Lintukankaan tilalla. Siellä testataan kevätvehniä ja kevätöljykasveja.

Syysöljykasvien lajikekoe on puolestaan perustettu Ilkka Kouvon rapsipeltojen keskelle Huittisiin. Siellä MTT hoitaa kylvöt ja puinnit, mutta Kouvo tekee muokkaukset, lannoitukset ja kasvinsuojelun.

Lajikekokeita perustamassa ovat olleet MTT ja lajikkeiden edustajat. Lajikekokeiden tekoon on olemassa tarkat ohjeet, joilla varmistetaan, että tulokset ovat luotettavat. Tulosten analysointi on yhä tutkijoiden työtä.

Rypsin kylvö harvaan toimii

Ylistaron liepeillä Isossakyrössä Kari Vaismaa testasi rypsin kylvöä harvaan.

Lajikkeena oli Aurea Cl -kevätrypsi, joka kylvettiin 17.5. kynnettyyn maahan.

”Siemenmäärä oli 3,8 kiloa hehtaarille. Siemen sekä starttiravinne menivät vain joka toisesta vantaasta”, Vaismaa kertoi. Siemenrivien välissä on paperiarkin leveydeltä tyhjää tilaa. Silti kasvusto on riittävän tiheä.

Rikkakasvit ruiskutettiin 10.6. Clamoxilla, ja kasvusto oli heinäkuun lopussa täysin puhdas.

Vaismaalle Clearfield-menetelmä on tuonut lisää vaihtoehtoja rikkakasvien torjuntaan. Aurean jälkeen lohkolle on helppo kylvää mitä tahansa.

Raisioagro myy valmiita vihantarehusiemenseoksia, joihin on valittu sopiva vehnälajike ja sen kanssa samaan tahtiin valmistuva palkokasvi. Seos kylvetään siemenvantaiden kautta, ja se soveltuu rehuksi tai viherlannoitukseen. Valkuaista ja energiaa on enemmän kuin tavallisessa kokoviljasäilörehussa. Lisäksi siitä maksetaan valkuaiskasvipalkkio. Lannoitteeksi riittää karjanlanta. Näytillä oli Anniina-vehnän ja Hubal-herneen seos, sekä Anniinan ja Fuego-härkäpavun seos.
Raisioagro myy valmiita vihantarehusiemenseoksia, joihin on valittu sopiva vehnälajike ja sen kanssa samaan tahtiin valmistuva palkokasvi. Seos kylvetään siemenvantaiden kautta, ja se soveltuu rehuksi tai viherlannoitukseen. Valkuaista ja energiaa on enemmän kuin tavallisessa kokoviljasäilörehussa. Lisäksi siitä maksetaan valkuaiskasvipalkkio. Lannoitteeksi riittää karjanlanta. Näytillä oli Anniina-vehnän ja Hubal-herneen seos, sekä Anniinan ja Fuego-härkäpavun seos.
Tilaisuuden juontajana oli MTK:n vilja-asiamies Max Schulman (oik), joka haastatteli näytteilleasettajia. Raisioagron Juha Anttila kertoi, että Suomen rehumaissiala on jo tuhannen hehtaaria. Raisioagron osastolla esiteltiin erilaisia rehukasveja ja siemenseoksia. Palkokasvit olivat hyvin esillä.
Tilaisuuden juontajana oli MTK:n vilja-asiamies Max Schulman (oik), joka haastatteli näytteilleasettajia. Raisioagron Juha Anttila kertoi, että Suomen rehumaissiala on jo tuhannen hehtaaria. Raisioagron osastolla esiteltiin erilaisia rehukasveja ja siemenseoksia. Palkokasvit olivat hyvin esillä.
Suomessa kasvaa maailman pohjoisimmat maissit. Aikainen Activate on viljellyin lajike. Bernerin osastolla esiteltiin maissin kylvöä biohajoavaan muoviin. Menetelmä on yleinen Irlannissa, ja se nopeuttaa kasvua kahdella viikolla. Kalvon alla lämpötila on keskimäärin 14 astetta korkeampi kuin paljaan taivaan alla. Suomeen on hankittu myös ensimmäiset maissin tarkkuuskylvökoneet, joilla on urakoitu useamman tilan maissit. Sama kone vetää muovin, kylvää siemenen ja levittää lannoitteen. Kuvan suuret maissit ovat kasvaneet muovin alla ja pienet ilman. Berner esitteli myös maissin rikkakasvintorjuntaa.
Suomessa kasvaa maailman pohjoisimmat maissit. Aikainen Activate on viljellyin lajike. Bernerin osastolla esiteltiin maissin kylvöä biohajoavaan muoviin. Menetelmä on yleinen Irlannissa, ja se nopeuttaa kasvua kahdella viikolla. Kalvon alla lämpötila on keskimäärin 14 astetta korkeampi kuin paljaan taivaan alla. Suomeen on hankittu myös ensimmäiset maissin tarkkuuskylvökoneet, joilla on urakoitu useamman tilan maissit. Sama kone vetää muovin, kylvää siemenen ja levittää lannoitteen. Kuvan suuret maissit ovat kasvaneet muovin alla ja pienet ilman. Berner esitteli myös maissin rikkakasvintorjuntaa.
Dow AgroSciencen Päivi Peltovuori esitteli suositun Broadwayn torjuntatuloksia. Valmisteella on tehoa saunakukkiin ja jonkin verran hukkakauraan. Herbisidiresistenssin myötä monet viljelijät ovat siirtyneet Mustang Forteen, jossa on tehoaineita kahdesta eri herbisidiryhmästä. Molemmilla rikkakasviaineilla on myös kortta lyhentävä vaikutus, joka näkyi erityisen selvänä tänä kesänä. Kasvu saattoi pysähtyä käsittelyn jälkeen joksikin aikaa kokonaan. Satoon sillä ei ole vaikutusta.
Dow AgroSciencen Päivi Peltovuori esitteli suositun Broadwayn torjuntatuloksia. Valmisteella on tehoa saunakukkiin ja jonkin verran hukkakauraan. Herbisidiresistenssin myötä monet viljelijät ovat siirtyneet Mustang Forteen, jossa on tehoaineita kahdesta eri herbisidiryhmästä. Molemmilla rikkakasviaineilla on myös kortta lyhentävä vaikutus, joka näkyi erityisen selvänä tänä kesänä. Kasvu saattoi pysähtyä käsittelyn jälkeen joksikin aikaa kokonaan. Satoon sillä ei ole vaikutusta.
Satu Pura esitteli Boreal Kasvinjalostuksen lajikkeita. Lajikekoekentältä löytyi esimerkiksi kevätvehnä- linja Bor 09243, joka on lähes yhtä myöhäinen ja satoisa kuin Trappe tai Amaretto. Sille voisi olla markkinoita myös Itä-Euroopassa.
Satu Pura esitteli Boreal Kasvinjalostuksen lajikkeita. Lajikekoekentältä löytyi esimerkiksi kevätvehnä- linja Bor 09243, joka on lähes yhtä myöhäinen ja satoisa kuin Trappe tai Amaretto. Sille voisi olla markkinoita myös Itä-Euroopassa.
Petri Lintukangas kertoi pelloilla tehdyistä toimenpiteistä. Lintukankaan tilalla Iitissä oli heinäkuussa avoimet ovet, ja lajikekokeita esiteltiin yleisölle.
Petri Lintukangas kertoi pelloilla tehdyistä toimenpiteistä. Lintukankaan tilalla Iitissä oli heinäkuussa avoimet ovet, ja lajikekokeita esiteltiin yleisölle.
Boreal viettää 20-vuotisjuhlavuotta yhtiönä, ja juhlistaa samalla 110-vuotiasta kotimaista kasvinjalostusta. Koekentälle oli kylvetty museolajikkeita eri vuosikymmeniltä. Näytteillä oli esimerkiksi Hankkijan kasvinjalostuslaitoksen ensimmäinen kevätvehnä Pika, joka tuli markkinoille vuonna 1927, sekä Apu-vehnä, joka oli laajassa viljelyssä 1950-luvulla. Kauroista esillä oli esimerkiksi vuonna 1935 markkinoille tullut Simo, sekä vuonna 1959 käyttöön otettu Kyrö. Ohrista vanhin oli vuonna 1943 markkinoille tullut Vankkuri.
Boreal viettää 20-vuotisjuhlavuotta yhtiönä, ja juhlistaa samalla 110-vuotiasta kotimaista kasvinjalostusta. Koekentälle oli kylvetty museolajikkeita eri vuosikymmeniltä. Näytteillä oli esimerkiksi Hankkijan kasvinjalostuslaitoksen ensimmäinen kevätvehnä Pika, joka tuli markkinoille vuonna 1927, sekä Apu-vehnä, joka oli laajassa viljelyssä 1950-luvulla. Kauroista esillä oli esimerkiksi vuonna 1935 markkinoille tullut Simo, sekä vuonna 1959 käyttöön otettu Kyrö. Ohrista vanhin oli vuonna 1943 markkinoille tullut Vankkuri.
Proment Oy on uusi maataloustekniikkaa suunnitteleva yritys, jonka piikkiöläinen Sam Walldén pisti pystyyn puoli vuotta sitten. Walldénin poika Axel oli apuna esittelemässä. Näytteillä oli kasvinsuojeluruiskun täyttösäiliö, siirrettävä kasvinsuojeluaineiden varasto sekä imuri, jolla voi putsata vaikkapa kylvökoneen lajiketta vaihdettaessa. Ruiskun täyttösäiliössä on automaattinen täyttöventtiili ja sivulle portaattomasti kääntyvä täyttöpuomi. Täyttönopeus on kuutio minuutissa.
Proment Oy on uusi maataloustekniikkaa suunnitteleva yritys, jonka piikkiöläinen Sam Walldén pisti pystyyn puoli vuotta sitten. Walldénin poika Axel oli apuna esittelemässä. Näytteillä oli kasvinsuojeluruiskun täyttösäiliö, siirrettävä kasvinsuojeluaineiden varasto sekä imuri, jolla voi putsata vaikkapa kylvökoneen lajiketta vaihdettaessa. Ruiskun täyttösäiliössä on automaattinen täyttöventtiili ja sivulle portaattomasti kääntyvä täyttöpuomi. Täyttönopeus on kuutio minuutissa.
Rypsi kylvettiin niin, että joka toinen vannas oli tukossa.
Rypsi kylvettiin niin, että joka toinen vannas oli tukossa.