Viljamarkkinat

Karri Kunnas, ETL, Martti Patjas, MMM ja Tapani Yrjölä, PTT

Laatusadolle on aina ottajia

Viljatiloilla eletään tällä hetkellä satokauden kiireisintä ja samalla myös mielenkiintoisinta aikaa. Viljat ja öljykasvit ovat kypsymässä tai jo kypsyneet puinti- kuntoon pelloilla. Pohditaan puintiaikatauluja ja seurataan päivittäin sääennusteita, onko tänään, huomenna, seuraavina päivinä poutaa. Välillä on jatkuvaa kilpajuoksua sateiden kanssa ja eletään epävarmuudessa puintikelien suhteen. Mistä ihmeestä tuo tumma pilvi tuli taivaalle, vaikka meteorologi Pekka Pouta televisiossa juuri ennusti koko päivälle hyvää korjuusäätä. Ehdinkö puida vielä tämän lohkon, joka takaa, että saan kuivurin täyteen illalla?

Kesällä olemme saaneet nauttia harvinaisen monista hellepäivistä. Toivottavasti kesäkelejä riittää vielä muutamiksi viikoksi, jotta viljat ja öljykasvit saadaan puitua pelloilta mahdollisimman hyvissä ja kuivissa olosuhteissa.

 

Heinäkuun lopussa TIKE (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) julkaisi ennakkosatotilastot, joiden mukaan sato-näkymät ovat keskimäärin normaalit. Viljasatoa olisi odotettavissa yhteensä noin 4 miljardia kiloa eli hieman edellisvuotta vähemmän, kun viime vuonna viljan kokonaissato oli yhteensä 4,1 miljardia kiloa. Viimeisen 10 vuoden aikana satomäärät ovat olleet 3,5 miljardin kilon ja reilun 4 miljardin kilon välillä, poikkeuksena vuosi 2010, jolloin jäätiin noin 3 miljardiin kiloon.

Ennakkosatotilaston mukaan olemme saamassa varsin suuren viljan kokonais-sadon, ja ennakkoarvioiden mukaan myös laatuominaisuudet ovat keskimäärin kohdillaan. Lähtökohtaisesti satotilanne näyttää siis lupaavalta, kunhan kaikki lohkot saadaan puitua ja jyvät laariin. Kasvuolosuhteissa on kuitenkin ollut runsaasti paikallisia eroja, jotka vaikuttavat yksittäisten tilojen satonäkymiin.

Ennakkosatotilaston mukaan vehnää ja ruista tuotetaan edellisvuotta enemmän ja ohraa ja kauraa edellisvuotta vähemmän. Leipäviljojen osalta vehnästä ennustetaan saatavan ensimmäisen kerran yli miljardin kilon sato. Määrän lisäykseen vaikuttaa ennen kaikkea vehnän kasvanut viljely-pinta-ala.

Erityisen hieno on rukiin satoennuste, joka on lähes 70 miljoonaa kiloa. Viime syksyn hyvät kylvöolosuhteet, kasvaneet hehtaarisadot ja yleisestikin viljelijöiden aito kiinnostus rukiin viljelyyn ovat lisänneet selvästi rukiin viljelypinta-alaa. Pro Ruis ry on myös tehokkaasti välittänyt ja tuottanut tietoa viljelijöille rukiin viljelyn tekniikasta ja sen kehittämisestä. Toivottavasti ensi syksynä tähän aikaan tilastot kertovat, että rukiin viljely on noussut jo lähelle alaa, joka vastaisi kotimaisen rukiin tarvetta. Jos tilan oma viljelykiertosuunnitelma sen vain sallii, kannattaa rukiin viljelyä harkita omalla tilalla. Lisäksi markkinoilta löytyy erittäin kilpailukykyisiä sopimusvaihtoehtoja.

Rehuviljoilla ohran ja kauran kokonais-sadot ovat jäämässä pienemmiksi edellisvuoteen verrattuna, mutta vähennys on kuitenkin molemmilla hyvin pieni.

Suurin haaste näyttää olevan öljykasvien viljelyssä. Öljykasvien viljelypinta-ala on laskenut rajusti viime vuosien aikana. Vuonna 2010 rypsisato oli 160 miljoonaa kiloa, kun tänä vuonna koko öljykasvien satoennuste on vain 66 miljoonaa kiloa. Pienentyneisiin satomääriin ovat vaikuttaneet pienemmät viljelypinta-alat ja rajoitteet torjunta-aineiden käytössä. Vajaa vuosi sitten komissio teki päätöksen neonikotinoidien käyttö-kiellosta öljykasvien siementen peittaus- aineena. Tämä varmasti vähensi kiinnostusta viljelyyn, vaikka tänä vuonna aineella peitattujen siementen käyttöön myönnettiinkin poikkeuslupa.

Öljykasviketju ja sen sidosryhmät ovat perustaneet oman rapsi-projektin viljelyn edistämiseksi. Yhteistyössä on pyritty löytämään vastauksia viljelijöitä askarruttaviin viljelyteknisiin kysymyksiin. Projektin verkkosivuilta (www.rapsi.fi) kannattaa etsiä lisätietoa ja seurata kehittämistyön etenemistä. Öljykasvialalla on viime aikoina ollut mollivoittoista menoa, mutta toivottavasti tulevaisuudessa sektorille saadaan suotuisampaa myötätuulta.

 

Samalla kun on saatava jyvät laariin, on syytä seurata viljojen ja öljykasvien markkinatilannetta ja uuden sadon hintoja.

Tällä hetkellä maailmalta kuuluu monenlaisia markkinauutisia, sekä huolestuttavia että myönteisiäkin. Myyntien ja tuotantopanosten hankintojen ajoituksella on todella suuri merkitys viljelyn taloudelliselle tulokselle. Viljojen ja öljykasvien hintoja ja niiden muutoksia on hyvä seurata esimerkiksi Vilja-alan yhteistyöryhmän sivuilta (www.vyr.fi).

 

Satoennusteen mukaisesti tänä vuonna jyviä saadaan siis hyvin laariin. Erityisen mielenkiintoista on seurata, rikotaanko miljardin kilon raja vehnäsadossa.

Sadonkorjuun aikaan on hyvä muistaa myös syyskylvöt. Jos vielä tänä vuonna syys-lajikkeet eivät kuulu tilan viljelysuunnitelmaan, on jatkossa hyvä niidenkin viljelyä harkita. Paras tilatason riskinhallintakeino on viljellä jatkossakin eri viljalajeja ja öljykasveja sopivassa suhteessa viljelykierron sallimissa puitteissa. Kaikissa viljelyvaiheissa on muistettava se, että huolellisella ja harkitulla panostuksella on aina suurempi todennäköisyys saada aitoa tulosta kuin minimitason hutiloinnilla. Laatusadolle löytyy aina ottajia!