Rubyerwa Dairy Investmentin omistaja rouva Philomina Kemijumbi Nshangano on aloittanut viljelyn vuonna 1972 miehensä kanssa, mutta muutti vasta eläkkeelle jäätyään asumaan tilalleen Mbararan lähelle Lounais-Ugandaan. Hän on tehnyt työuransa pääkaupungissa Kampalassa, noin 250 kilometrin päässä tilalta. Rouva on 71-vuotias ja jäänyt leskeksi vuonna 1989.

Pariskunta osti vuonna 1982 30 paikallista ancole-rotuista nautaa. Tilan karjaa hoiti aluksi karjapaimen. Eläinten risteyttäminen aloitettiin vuonna 1989. Paikalliset rodut saattavat lypsää 2–3 maitolitraa päivässä verrattuna holstein-friisiläisten 25–30 litran päivätuotokseen, joka oli syynä risteytysten aloittamiseen.

Nyt tilalla on ancole-, holstein-friisiläis-, ayrshire- ja jersey-risteytyseläimiä. Karjan yhteensä tuottama päivittäinen maitomäärä on kasvanut 50 litrasta 400 litraan.

”Tulevaisuudessa tavoitteena on tuottaa 700 maitolitraa päivässä”, Philomina sanoo.

Lypsykarjan lisäksi tilalla on lampaita sekä vuohia ja viljelyssä muun muassa matooke-banaania (ruokabanaani). Philominan tilalla tuotetaan myös puutavaraa oman tilan tarpeisiin.

Sade- ja kuivakausi vaikuttavat maidon hintaan

Philominan tilan liikevaihto on 140 miljoonaan shillinkiä eli runsaat 41 000 euroa.

Maidosta saa sadekaudella 300–400 shillinkiä/litra (9–12 snt/l) ja kuivana kautena 1 000 shillinkiä/litra (30 snt/l). Kuivalla kaudella lehmät lypsävät vähemmän koska saattavat kärsiä rehujen ja veden puutteesta, joten maidon hinta on tällöin korkeampi sadekauteen verrattuna.

Philominan mielestä 1 000 shillinkiä litralta olisi maidolle sopiva hinta myös sadekaudella.

”Noin kaksi kolmasosaa paikallisista maidonhankintamarkkinoista on yhdellä yrityksellä. Jos yrityksiä olisi enemmän, hinta voisi nousta”, hän sanoo.

Tilalla tehdään säilörehua lehmille kuivalle kaudelle eikä vedestäkään ole puutetta. Edellisen kuivan kauden ajan Philominan lehmät lypsivätkin hyvin, ja tila teki hyvää tiliä maidosta. Tilalta myydään maidon lisäksi myös hiehoja ja sonneja.

Lehmät lypsetään käsin

Rubyerwa Dairy Investmentin viljelty pinta-ala on jo noin 80 hehtaaria, kun alussa hehtaareja oli 30. Työntekijöitä tilalla on 14. Lisäksi kausityöntekijöitä on kolme.

Karjalle viljellään nurmea, pääasiassa elefanttiheinää. Lehmät saavat sitä 5–10 kiloa päivässä, kokonsa mukaan. Lisäksi eläimille annetaan paikallisesta yrityksestä saatavaa viljajätettä, joka sisältää durraa. Muina nautakarjan rehuina Philomina mainitsee muun muassa maissin kukinnot ja melassin.

Lypsylehmät laiduntavat, ja laitumelta ne haetaan kaksi kertaa päivässä lypsylle avoseinäiselle lypsyasemalle. Ensin vasikat saavat imeä emiään ja sen jälkeen lehmät lypsetään käsin. Eläinkohtaiset maitomäärät punnitaan ja ne merkitsee ylös ruutuvihkoon emäntä tai joku työntekijöistä.

Lehmät lypsetään poikimisen jälkeen neljän päivän ajan kolmasti päivässä, tämän jälkeen siirrytään kahteen lypsykertaan.

Eläinlääkäriä tilalla ei käytetä usein. Käynti maksaa 50 000–100 000 shillinkiä (noin 15–30 euroa).

”Eläinlääkäri tulee toisinaan, kun hänet soittaa paikalle. On solmittava suhteita, jotta lääkärin saa paikalle silloin kun tarvitaan”, Philomina kertoo.

Tietokone haaveissa

”Tavoitteenamme on saada tietokone tilalle käyttöön”, Philomina sanoo.

”Muutoinkin tavoitteemme on olla ns. mallitila, joka kouluttaa toisia maatalousyrittäjiä ja neuvoo heitä ottamaan käyttöön kotieläintalouden parhaita käytäntöjä.”

Avoin suhtautuminen tilan kehittämiseen ja karjan jalostukseen, yhteistyö muiden tilojen kanssa sekä selvät tavoitteet ovat avainasemassa tilan kehittämisessä.

Philomina Kemijumbi Nshanganolla on neljä lasta, joista yksi tai useampi ottaa tulevaisuudessa yrityksestä vastuun. ◻