Viherlannoituksen biologiaa ja tekniikkaa

Niitto on nurmikasville shokki. Kasvi menettää ison osan yhteytysalastaan ja aloittaa energiataloutensa uudelleenjärjestelyn välittömästi. Lehvästön uudelleenrakentaminen on kasville tärkeintä, joten se kohdentaa suurimman osan kasvustaan lehtien kasvupisteisiin. Niukemmalla yhteytyksellä sokereita ei riitä sekä typensidontaan, juuriston ylläpitoon että uusiin lehtiin.

Kasvin vaste niittoon on nopea. Valkoapilalla on havaittu typensidonnan pysähtyvän puolen tunnin sisällä siitä, kun kasvi menettää yli puolet lehvästöstään. Seurauksena juurien kasvu pysähtyy kokonaan 24 tunnin sisään ja 48 tunnin sisään kasvi karsii osan juuristaan pois.

Kasvin reaktio niittoon riippuu siitä, kuinka suuren osuuden lehvästöstään kasvi menettää. Tätä voi käytännössä säädellä niittokorkeudella ja -ajoituksella.

Laidunnustutkimuksissa on todettu, että jos kasvi menettää alle puolet lehvästöstään, juurten kasvu jatkuu lähes entisellään. 80 prosentin lehvästön menetys pysäyttää juuriston kasvun 12 päiväksi ja 90 prosentin lehtien menetys pysäyttää kasvun 18 päiväksi.

Jos viherlannoitusnurmen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman paljon juuria ja kuohkeuttaa maan rakennetta, liian voimakas niitto voi rajoittaa juurten kasvua merkittävästi.

Suomen lyhyessä kasvukaudessa 18 päivän kasvutauko parhaaseen kasvuaikaan on merkittävä menetys koko vuoden kannalta.

Toinen ongelma syntyy, jos nurmea niitetään liian tiheään. Tällöin nurmi ei ehdi keräämään vararavintoa juuristoonsa, ja juuristo jää heikoksi. Tiheää niittoa käytetäänkin kestorikkakasvien hävityskeinona, mutta valitettavasti samalla keinolla saa hävitettyä myös hyödylliset nurmikasvit.

Lehvästön ja juuriston välillä vallitsee tasapaino. Mitä suurempi lehvästö kasvilla on, sitä suurempaa juuristoa se kykenee ylläpitämään. Eri niittorytmiä kokeilleissa koesarjoissa on saatu aikaan dramaattisia eroja nurmen juuriston kasvussa. Lyhyenä pidetyllä nurmella juuristo on lähes kokonaan maan pintakerroksissa, kun taas pidempään niitetyllä nurmella juuristo on useamman metrin syvyydessä.

Jos viherlannoitusnurmella halutaan syventää ruokamultakerrosta ja laajentaa kasvien juuristovyöhykettä, kasveilla pitäisi säilyttää mahdollisimman paljon lehtialaa, jotta ne kykenevät ylläpitämään laajaa juuristoa.

Lue koko juttu KM:stä.

Tuomas Mattila