Varmuusvarastot puolittuvat
Hallitus päätti joulukuussa 2013 puolittaa Huoltovarmuuskeskuksen viljavarastot. Viljat myydään tarjouskilpailuna monessa erässä. Myyntien ei oleteta vaikuttavan kotimaan hintaan dramaattisesti. Leipävehnän toivotaan lähtevän vientiin ja satamavarastojen tukkoisuuden helpottavan.
Valtio päätti puolittaa viljan varmuusvarastot vuosi sitten.
Aikaa varastojen myynneille annettiin vuoden 2016 loppuun asti. Puolet varmuusvarastoissa olevasta viljasta vaihtaa siis viimeistään silloin omistajaa.
Puolittaminen toteutetaan niin, että lajikepuhtaan viljan varastointi lopetetaan kokonaan ja leipäviljan varastoja pienennetään. Sertifiointikelpoisen viljan varastoihin ei kosketa, kertoo valmiusasiamies Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta.
Lajikkeellista viljaa on varmuusvarastossa 50 000 tonnia ja leipäviljaa 400 000 tonnia. Sertifiointikelpoisen viljan varastomäärä on 30 000 tonnia.
Osa myydään ehkä keväällä
Varastojen myyntiä ei ole vielä aloitettu heikon markkinatilanteen vuoksi.
”Päätämme helmikuun loppuun mennessä laitammeko jotain myyntiin tämän kevään aikana”, Mantila kertoo.
Kaikkea ei ole tarkoitus myydä kerralla, vaan eriä avataan myyntiin samoin kuin interventiovarastoja aikoinaan.
Myyntiä ei myöskään tehdä sadonkorjuuaikana, vaan loppusyksyllä, talvella tai keväällä. Markkinahäiriöitä pyritään välttämään.
Leipävehnillä todennäköisin osoite on vienti. Rukiin luulisi jäävän kotimaahan. Suurimokaura ja suurimo-ohra voivat päätyä minne vain.
Lajikepuhdas vilja on pääasiassa ohraa ja kauraa. Vehnän ja rukiin osuus on vähäinen. Lajikepuhdas vilja on korvamerkitty varmuusvarastoissa siemenviljakäyttöön, vaikka se ei olekaan sertifiointikelpoista.
Lajikkeellinen vilja viljellään kuten siemenvilja eli sille tehdään viljelystarkastus, eikä esimerkiksi hukkakauraa saa olla joukossa. Kantasiemenvaatimukset ovat sen sijaan siemenviljaa löyhemmät.
Lajikepuhdas vilja on tuotettu sopimustuotantona pääosin Etelä-Suomessa.
Huoltovarmuuskeskuksella ei ole oikeutta kertoa sopimuskumppanien nimiä tai varmuusvarastojen sijaintia. Perimätiedon mukaan lajikkeellisen viljan varmuusvarastointia on hoitanut Avena.
”Hoitosopimukseen kuuluu, että lajikkeellista viljaa kierrätetään itävyyden mukaan. Käytännössä kierrätysnopeus on noin 15 000 tonnia vuodessa”, Mantila kertoo.
Hoitosopimuksen haltija vastaa täysin varaston ylläpidosta, kierrättämisestä ja viljan hankinnasta. Kierrättämistä jatketaan sopimusten mukaan vielä ensi kesänä.
Lajikkeellisen viljan tuotanto on vaatinut usean tuhannen hehtaarin pinta-alan. Jatkossa tämä pinta-ala vapautuu esimerkiksi siemenviljan tuotantoon.
Lue koko juttu KM:stä.
Teksti: Annaleena Ylhäinen
Kuva: Kyösti Isosaari