Traktorikaupan nälkävuosi
Traktorikauppa kävi viime vuonna nihkeämmin kuin koskaan sitten hevosen syrjäyttämisen. Kriteeriemme mukaisia uusia traktoreita tuli rekisteriin yhteensä 2 401 kappaletta. Tähänkin lukemaan päästiin vasta loppuvuoden pyrähdyksen avustamana. Traktorikauppiaan kannalta valopilkkuja ovat keskikoon ja keskihinnan jatkuva nousu. Kaikkiaan traktoriksi rekisteröitiin 6 232 ajoneuvoa.
Traktoriksi rekisteröityjen ajoneuvojen tilasto pysyi varsin siistinä ja luotettavana maataloustraktoritilastona aina 90-luvun lopulle asti. Toki joukossa oli muutama uudelleenrekisteröity kaksikymppinen Fergu ja joku Majori, mutta päälinjoja ne eivät sotkeneet.
Sitten keksittiin, että traktoriksi voi rekisteröidä melkein mitä vaan. Tulivat mönkijät, ruohonleikkurit, kaikenlaiset kiinteistönhuoltoajoneuvot ja viimeisimpänä uutuutena kurottimet ja pienkuormaimet. Kurottimet puolustavat paikkaansa tilastossa siinä mielessä, että maatilalla ne tulevat etukuormaintraktorin tilalle tehostamaan kuormaustöitä.
Käytännön Maamiehen tilastoista on kuitenkin perinteisesti siivottu pois kaikki sellaiset ajoneuvot, joiden teho on alle 35 kW, omapaino alle 1 800 kg ja ulkonäkö jotakin vallan muuta kuin traktorina on totuttu pitämään.
Kurottimetkin jäävät näin ollen tilastostamme pois ja erilliseen seurantaan, jolloin päästään katsomaan näiden sinänsä mielenkiintoisten ajoneuvojen kehitystä omana ryhmänään. Määritelmän mukaisia traktoreita oli viime vuonna enää alle 40 prosenttia traktoriksi rekisteröidyistä koneista.
Kurottimien ja pienkuormainten lisääntyminen traktoritilastossa on ollut ripeää. Ensimmäiset kurottimet ilmestyivät rekisteritilastoon vuonna 2008, jolloin sinne merkittiin pari Merloa ja yksi JCB. Seuraavat pari vuotta menivät vielä samaan tahtiin, mutta vuonna 2011 Kramer tuli täyttä laukkaa mukaan ja rekisteriin ilmestyi 66 eri merkkistä konetta. Seuraavana vuonna tuli täysi sata ja viime vuonna 130.
Suosikkimallien nimeäminen tyhjän päällä
Viime vuosiin asti on esitetty erilaisia listoja yksittäisten traktorimallien suosiosta ostajien keskuudessa. Nämä rekisteritilastoon perustuvat arviot eivät koskaan ole olleet absoluuttinen totuus, mutta nykyään tällaisen listan laatiminen on jo epätoivoista monestakin syystä.
Esimerkiksi New Holland T7:n kohdalla tilastossa lukee New Holland T7 täysin riippumatta siitä, minkä tehoinen malli on kyseessä. Lisäksi rekisteritoimistossa arvotaan rekisteriotteeseen merkittäväksi tehoksi yksi neljästä mahdollisesta: teho nimelliskierroksilla, suurin teho, teho nimelliskierroksilla lisäteho kytkettynä tai suurin teho lisäteho kytkettynä. Tämän jälkeen on jokseenkin mahdoton tietää mitä yksittäisiä malleja tilastoon sisältyy.
Kaikilla merkeillä tilanne ei ole näin toivoton, mutta lähes kaikilla traktorimalleilla tilastomerkintä voi pitää sisällään lähes millaisen tahansa voimansiirron ja varustetason. Yksittäisiä poimintoja tilastosta voi kuitenkin tehdä, kuten esimerkiksi sen, että Valtra A93 oli edelleen Suomen ostetuin traktorimalli.
Joko noustaan?
Traktorikaupassa laskeva trendi ei ole mikään uusi ilmiö. Viimeisen kymmenen vuoden aikana laskusuunta on vallinnut yhdeksänä vuonna ja ainoa runsaan kymmenen prosentin nousu nähtii vuonna 2011. Niinpä traktorikauppiaat ottavat tuloksen aika tyynesti vastaan, sillä sopeutustoimia on tehty jo pitkään. Tilanne oli kokonaan toinen kaikkien aikojen toiseksi huonoimpana vuonna 1993, jolloin rekisteröintien määrä oli pudonnut kolmessa vuodessa 10 262:sta neljäsosaan.
Mainittavampaa nousua alan toimijat eivät lähde ennustamaan. Keskiarvonäkemys kallistuu kuitenkin pienen piristymisen puolelle.
Lue tarkat myyntimäärät merkeittäin KM:stä.
Timo Mikkola