Satokartoituksen periaatteet

Tuotantoaan kehittävälle viljelijälle satomittari on lyömätön työkalu tiedon ja palautteen saamiseksi. Satokartat osoittavat, mitä kuluneena kasvukautena todella tapahtui, mutta eivät automaattisesti johda viljelykäytäntöjen kehittämiseen. Viljelytoimenpiteitä voidaan parantaa vasta, jos aineisto käsitellään oikein ja siitä tehdään oikeat johtopäätökset. Miten onnistuu satokartan lukeminen kannattavuuden parantamiseksi?

Jokainen viljelijä kaipaa parempaa palautetta tekemistään viljelytoimista ja niiden kannattavuudesta. Kun jokin ongelma on tunnistettu ja pyritty korjaamaan jollain toimenpiteellä, seuraa uusi ongelma: paljonko toimenpide auttoi ja paransiko se kannattavuutta? Ruutukokeiden ja kuormien punnitseminen on aivan liian työlästä sujuvan viljelytyön ohessa.

Satokartoituslaitteisto ratkaisee vaikutusten mittaamisen ongelman. Peltotyön ohessa on mahdollista vaihtaa tuotetta kesken työn, jättää nollakaistoja tai ajaa jokin alue kahdesti, jolloin käsittelyn tulokset eli syntyneet satoerot (tai niiden puuttuminen) tallentuvat vähän kuin itsestään.

Tilakohtainen satokartoitus on viljelyään kehittävälle yrittäjälle askel eteenpäin ja tulossa osaksi normaalia toimintaa. Kyse on oikeastaan vain ajankohdasta ja hinnasta. Laajennuksiin soveltuvaan ajo-opastimeen liitettävä satokartoituslaitteisto maksaa nykyään 3 000–4 000 euroa, joten taloudellinen sijoitus ei ole päätä huimaava, jos se todella vie viljelyn seuraavalle tasolle.

Ohjeita satokartan tulkintaan

Olennaisin investointi on se työmäärä, joka käytetään satokarttojen analysointiin ja oikeiden johtopäätösten tekemiseen. Jos viljelijä ei aio reagoida havaittuihin satoeroihin, ei lisäelektroniikkaa kannata ostaa.

Suomenkielistä tietoa satokarttojen hyödyntämisestä ei toistaiseksi ole saatavilla, mutta joistain ulkomaisista verkkolähteistä löytyy hyviä perusperiaatteita ja arkisia käytännön ohjeita, joita noudattamalla kartoista saa helposti esiin arvokkaita havaintoja.

Tässä kirjoitussarjassa pengotaan yhden kevätvehnälohkon ensimmäistä satokarttaa perinpohjaisesti monelta eri kulmalta satovaihtelun syiden selvittämiseksi. Satomittari oli tilalla käytössä ensimmäistä syksyä, ja sarjassa seurataan kartan tutkiskelua tuoreeltaan sitä mukaa kuin se talven mittaan etenee.

Kuvauksen on tarkoitus antaa lukijalle realistinen käsitys siitä, mitä satokartoituksen käyttöönotto edellyttäisi ja toisiko se omaan viljelyyn kaivattuja parannuksia.

Lue koko juttu KM:stä.

Teksti ja kuva: Johannes Tiusanen