Pöttinger Terrasem C6 -kylvölannoitin

Mitä aiemmin ehdittiin tänä keväänä kylvämään, sitä paremmat mahdollisuudet viljoilla oli orastua. Tehokas uusi kylvölannoitin mahdollisti siementen saamisen entistä nopeammin maahan, mutta mihinkään ihmeisiin ei sekään pystynyt. Uuden traktorin automaattiohjaus varmisti viivasuorat kylvörivit.

Uuden kuusimetrisen Pöttinger Terrasem -kylvölannoittimen mittariin on kertynyt viikossa jo kaksisataa hehtaaria. Kylvöt ovat edenneet hyvin, vaikka kuivuus tekeekin hommasta haasteellista. Viereisellä tiellä liikkuva kulkija saattaa hetken aikaa joutua pohtimaan, mikä aiheuttaa tuollaisen pölypilven, kun tuuli, suuri ajonopeus sekä siemenen ja lannoitteen siirto puhallinavusteisesti nostavat joltisenkin pölypilven ilmaan.

Maatalousteknologiaa opiskeleva Santeri Salo ajaa pari viikkoa sitten käyttöönotettua Valtran T-sarjalaista tottuneesti. Kylvökoneen päisteautomatiikka huolehtii kylvölannoittimen etuladan ja muokkaimen sekä lannoite- ja kylvövantaiden nostamisesta ja laskemisesta päisteissä toivotussa järjestyksessä ja toivotulla nopeudella yhtä hydrauliikan kytkintä painamalla.

Sitkaimen piirtämiä ajolinjoja ei tarvitse onneksi etsiä. Työ etenee tarkasti, sillä traktorin mukana tullut automaattiohjaus tarkentuu reilun 30 kilometrin päästä Forssasta tulevan RDS-signaalin avulla.

Valtran SmartTouch-käsinojaan sisältyvä iso kosketusnäyttö piirtää karttaa kylvetystä pinta-alasta.

Traktorin värinäyttö kertoo arvioiduksi tarkkuudeksi 1–2 senttimetriä, enimmillään ± 4 senttimetriä.

Valtran tuottama kokonaisuus on uusi. Santeri kertoo, että käsinoja ja sen kosketusnäyttö ovat toimineet odotetusti, mutta niihin liittyvää ohjelmistoa on luvattu päivittää pian kylvöjen jälkeen, jolloin käytön pitäisi muuttua entistä sujuvammaksi, samalla päästään eroon muutamista bugeista eli ohjelmointivirheistä.

Paikkatietoa ei ole tässä kokoonpanossa yhdistetty kylvölannoittimen ohjaimeen niin, että automatiikka huolehtisi siemenen ja lannoitteen syöttöjen avaamisesta ja sulkemisesta automaattisesti. Kuljettajan pitää muistaa painaa aina ja hieman ennakoiden sormella yhtä Terrasemin ohjaimessa olevaa nappulaa, koska kestää hetken, ennen kuin siemen ja lannoiterae ovat ehtineet annostelimilta vantaille.

184-kilowattinen Valtra T254 tuntuu selviävän urakastaan ainakin Loimaan tasaisilla pelloilla, vaikka takana on kiekkoja viidessä rivissä kuuden metrin leveydeltä, ja tarpeen tullen kiekkoja joudutaan painamaan hydrauliikalla melkoista vastusta antavan maan sisään.

”Välillä on tarvittu kaikki käytettävissä oleva teho, mutta vastaan ei ole vielä tullut tilanteita, että tehoa pitäisi olla enemmän.”

Tehoa työleveyttä ja ajonopeutta kasvattamalla

Ajonopeus on suoraan ajettaessa noin 15 kilometriä tunnissa. Perusohjain ilmoittaa, että kovempaa ei kannata ajaa, koska pneumaattinen lannoitteensiirto ei pystyisi kovempaa ajettaessa toimittamaan lannoitevantaille asetettua lannoitemäärää. Eikä tuon nopeammin tarvitse kylvöpellolla muutenkaan päästä. Kylvöstä syntyy niin kuin kuusimetrisellä voidaan olettaa syntyvän.

Toki siemen on hyvä saada pian maahan peltojen kuivuessa nopeasti. Pitkän päivän aikana on ehditty kylvämään 30–40 hehtaaria, Salo kertoo.

Nopeus kasvoi aiempaan Kongskilden FlexiDrill-kylvökoneeseen verrattuna kahta kautta: Työleveys kasvoi puolella neljästä kuuteen metriin. Lisäksi konetta kantava, kahteen riviin limitetty jyräpyörästö sallii aiempaa nopeamman ajonopeuden myös pehmeillä mailla, koska se ei lauttaa eli puske maata edessään niin kuin aiempi, samassa rivissä oleva jyräpyörästö.

Kylvöjen etenemistä edistää myös suuri säiliötilavuus. Kuusimetrisen Terrasemin vakiona neljän kuution kokoinen lannoitteelle ja siemenelle jaettu säiliö on kasvatettu lisälaidoilla reilun viiden kuution vetoiseksi. Säiliö voidaan jakaa suhteessa 40:60, 50:50 tai 60:40. Yhdellä täytöllä kylvettiin keväällä noin viisi hehtaaria.

Säiliöiden ylälaita on kolmen metrin korkeudella. Ne täytetään kahteen osaan osastoidusta perävaunusta täyttöruuvin avulla.

Havaintoja orastumisen jälkeen

270 hehtaarin suuruiset kevätkylvöt päästiin aloittamaan 11. toukokuuta ja ne saatiin päätökseen kymmenessä päivässä.

Santeri Salo kertoo myöhemmin puhelimessa, että automaattiohjaus toimi odotusten mukaisesti. Oraista oli mukava havaita, että siemenrivit ovat viivasuoria, eikä vierekkäisten ajokertojen reunimmaisten kylvörivien riviväli poikkea koneen vantaiden rivivälistä.

Kylvö on ollut tarkkaa myös metsäreunoissa, joissa gps-järjestelmien tarkkuudessa on ollut usein vaihtelua.

Päisteissä Salo kertoo havainneensa jonkin verran päällekkäistä kylvöä, ennen kuin hän oppi hahmottamaan, missä vaiheessa siemenen ja lannoitteen syöttö pitää kytkeä päälle.

Viljojen oraat näyttävät toukokuun lopussa sekä hyviltä että heikomman näköisiltä, Salo kertoo. Varsinkin vehnissä on orastuminen jäänyt epätasaiseksi.  Ensiksi kylvetyt ovat keskimäärin paremman näköisiä, mutta kylvöajankohtaa merkittävämpi asia näyttäisi olevan maalaji. Multavat ja eloperäiset maat tarjosivat siemenille selvästi raskaampia maita paremmat olosuhteet tänä keväänä.

Lue koko juttu ja katso video KM:stä.

Teksti ja kuva: Esa Mustonen