Pääsääntöisesti hyvä kone

Bednar Esa Mustonen

Käytännön Maamies pääsi seuraamaan ensimmäisen Suomeen myydyn, tšekkiläisen Bednarin valmistaman kylvölannoittimen käyttöönottoa. Koneessa on paljon tutunoloisia ominaisuuksia, mutta myös uusia mielenkiintoisia yksityiskohtia. Aivan kaikki ei kuitenkaan sujunut niin kuin Srömsössä…

Perjantai 20. toukokuuta oli hyvä kylvöpäivä Pälkäneelle. Työpäivä alkoi siemenen vaihdolla uuteen kylvökoneeseen. Edellispäivänä kylvettyä pilleröityä kevätrapsia oli säiliössä jäljellä niin vähän, että se puhallettiin puhallinavusteisen kylvökoneen omalla puhaltimella haitariputkea pitkin koneen taakse, putken päähän kiinnitettyyn kiertokoepussiin.

Jos siementä olisi ollut enemmän, olisi kiertokoepussin tilalla ollut suursäkki.

Sen jälkeen Pasi Aspila vaihtoi siemensäiliön alla olevaan syöttölaitteeseen viljalle soveltuvan syöttörullan. Toimenpide kesti muutaman minuutin. Säiliöiden täyttäminen sen sijaan kesti oman aikansa kippiperävaunun takalaitaan asennetulla täyttöruuvilla.

Tämän jälkeen oli vuorossa vielä kiertokoe: Traktorin ohjaamossa olevan hallintalaitteen näytöstä valittiin kiertokoe, kytkettiin puhallin päälle, mentiin koneen taakse, kiinnitettiin kiertokoepussi haitariputken päässä olevaan liittimeen ja painettiin säkin vieressä olevaa nappulaa niin kauan, että säkki saatiin puoliksi täyteen.

Elektroninen pikkuvaaka antoi punnitustulokseksi 10,6 kiloa, jonka Aspila naputteli ohjaamossa olevaan hallintalaitteeseen, joka osaa ottaa huomioon käytössä olevan syöttörullan, kiertokokeen keston ja puhalluksen aikaiset annostelimen kierrokset. Näillä eväillä laite ilmoitti, että kone pystyy kylvämään tätä vehnää 320 kiloa hehtaarille vielä ajonopeudella 15 km/h.

Aspila sääti vielä kaksoiskiekkovantaiden ja niiden takana olevien, siemenriviä tiivistävien takapyörien korkeuseron neljällä vanttiruuvilla asteikon mukaan asetusarvoon 3,5, minkä pitäisi viedä siemen noin viiden sentin syvyyteen.

Lyhyen koevedon jälkeen oli aika tarkistaa kylvösyvyys. Vielä pientä hienosäätöä ja kylvö pääsi vauhtiin.

Lähes yhdeksänmetrinen kone vaatii leveät päisteet. Aspila kiersi lohkon viiteen kertaan, ennen kun alkoi ve-
tää edestakaisia vetoja. Sitkaimet vetivät muokattuun maahan selvät linjat, joita pitkin ohjata.

130 kilowattiin viritetty traktori jaksoi vetää nelimetristä konetta, mutta sai selvästi enemmän vastusta ylämäkeen mentäessä. Etenemistä helpotti myös se, ettei lautasmuokkainta käytetty, koska tätä maata oli muokattu ennakkoon riittävästi.

Lohkon keskellä olevan kovemman kumpareen kohdalla jäi osa siemenistä pintaan varsinkin oikeanpuoleisen sivulohkon kohdalla. Tilanne korjaantui vantaiden painotusta lisäämällä ja säätämällä sivulohkojen painatusta isommalle, jolloin painemittarin neula nousi sadasta noin 120 baariin.

Tämä tilanne jäi hieman pohdituttamaan, oliko vetoaisa turhan alhaalla? Kannattaako koneen säätöjä muuttaa yhden kumpareen kohdalla? Jos vantaita painotetaan liikaa, menee siemen pehmeämmällä maalla liian syvään, vaikka takapyörä kannatteleekin vannasta, Aspila pohtii.

Hän yrittää myös pitää mielessä vanhan nyrkkisäännön: ”Painotus pidettävä pehmeillä mailla pienempänä ja kovemmilla mailla suurempana.”

Toinen vuosi markkinoilla

Bednar Omega esiteltiin 2013 Agritechnicassa suurelle yleisölle ja seuraavana vuonna toimitettiin ensimmäiset koneet asiakkaille. Kyseessä on siis kohtuullisen uusi tulokas koko EU:n markkinoilla ja aivan uusi kylvökonemerkki Suomessa.

Yhtiö on satsannut kylvökoneisiinsa paljon panoksia, ja odottaa myynnin pääsevän muutamassa vuodessa hyvään alkuun ainakin kotimarkkinoilla.

Ensimmäisen Suomeen myydyn Bednar-kylvökoneen ostanut Pasi Aspila pitää uutta tuttavuutta toimivana koneena. ”Kylvöt sujuivat säätöjen puolesta hyvin.”

Mutta uudessa koneessa on aina jonkin verran opeteltavaa. Tänä keväänä uutta oli koneen koko ja pituus sekä erityisesti puhallintoimisuuden hallinta.

Merkkarit toimivat hyvin ja kylvö oli sen suhteen mallikasta, mutta vantaiden nostojen ja laskujen ajoituksessa on vielä tarkennettavaa, Aspila tunnustaa. Siemenellä ja lannoitteella on pidempi matka syöttölaitteelta vantaille. Siksi myös viive on pidempi kuin edellisessä kolmemetrisessä Rapidissa.

Taakse vantaille saakka näkemistä helpottaa keskellä pitkittäin olevat säiliöt sekä takaviistoon osoittavat valot. Tästä huolimatta Aspila harkitsee peruutuskameran asentamista kylvökoneen taakse, kameran hyödyistä hänellä on jo kokemuksia viljaa puidessa.

Lue koko juttu KM:stä.

Teksti ja kuva: Esa Mustonen

Katso video KM YouTubesta!