Melkein tuli viljakaupat

Niko Ahlqvist saa palkintonsa Tuomo Erjalalta.
Niko Ahlqvist saa palkintonsa Tuomo Erjalalta.

KM Satokilpailun virallinen palkintojenjako pidetään Västankvarnin peltopäivän yhteydessä. Satokisan yhteistyökumppani K-maatalous halusi kuitenkin palkita jo etukäteen kilokisan kakkoseksi tulleen Niko Ahlqvistin K-maatalouden lahjakortilla.

Pullakahvit juotiin Salon K-maataloudessa. Keskustelu siirtyi heti viljakauppaan. Niko Ahlqvist kertoi viljakuskien ajaneen mallasohria Naantaliin, mutta nyt oli tullut tukkoisuuden vuoksi stoppi.

Keskon viljakauppoja hoiteleva Ilkka Pekkala vahvisti ruuhkan – satamasiilot ovat aivan täynnä. ”Ovat olleet koko tämän markkinakauden”, Pekkala sanoi.

Viljaa on viety ja viedään koko ajan. Isoa laivaa ei voi koota ennen kuin viljat on koossa, ja tammi-helmikuulla jää estää yleensä suurimpien laivojen liikenteen. Tai ainakin siinä on riskinsä.

Sekä Ilkka Pekkala, Salon K-maatalouden kauppias Tuomo Erjala että Rautakeskon markkinointipäällikkö Matti Karlsson olivat kiinnostuneita kuulemaan Ahlqvistin ideoita viljakaupasta. Ahlqvist on tehnyt kiinteitä sopimuksia, mutta miten muut viljelijät saataisiin tekemään niitä?

”Sopimusten pitää olla kunnollisia ja sitovia, molemmin puolin. Molempien osapuolten on otettava riskiä ja sopimukset on myös pidettävä”, Ahlqvist sanoi.

Ahlqvist voitti satokilpailun talouskisan kiinnitetyllä rukiin hinnalla. ”Tein sopimuksen kahdelle vuodelle. Aloite sopimuksen tekoon tuli minulta, ja mylly suostui siihen. Apulannat oli valmiiksi ostettu, joten tiesin viljelykustannukset etukäteen.”

Jos Ahlqvistilla ei ole valmista sopimusta, hän käy aktiivisesti kauppaa sadollaan. Isoa satsia on helpompi tarjota vilja-alan toimijoille kuin muutamaa rekallista.

Ensi keväänä hän aikoo viljellä ainakin vehnää. ”Amarettoa ja Puntaria, niistä saa kunnolla satoa.”

Hintaodotus vaikuttaa viljelytoimenpiteisiin jonkin verran. ”Viimeinen lannoitus vedetään ehkä pienemmillä määrillä jos hinta on matala. Kasvinsuojelu tehdään vähemmillä aineilla ja viimeinen tautiaine jätetään pois.”

Tiedustelimme Ahlqvistilta, mihin hintaan hän olisi valmis kiinnittämään seuraavan sadon leipävehnää, jonka valkuainenkin on kohdallaan?

”200 euroa tonnilta.” Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä.

Ilkka Pekkala mietti hetken, mutta ei ollut valmis lyömään hintaa lukkoon. Tämän hetken kiinteät hinnat ensi syksyn leipävehnälle liikkuvat 165 -171 eurossa tonnilta.

Kauppias Tuomo Erjala seurasi viljakaupan tunnustelua kiinnostuneena. Kauppiaan näkökulmasta kiinteät sopimukset tekisivät myyntityöstä yksinkertaisempaa. ”Kun viljelijä tietää mitä viljelee ja millä hinnalla, hänen on paljon helpompi tehdä myös ostopäätöksiä.”

Ahlqvist ei usko viljelijöiden kiinnittävän hintoja ennen kuin markkina on nouseva. Ja silloin viljelijät pelkäävät taas sitä, että hinnat nousevat vielä lisää, ja kiinnittivät itse halvemmalla.

Juttu KM:n syysviljakilpailusta löytyy täältä, juttu talouskilpailusta täältä, rapsikisasta täältä ja satokisojen tuloshistoria täältä. Satokilpailu järjestetään joka toinen vuosi, seuraavan kerran vuonna 2016.

Annaleena Ylhäinen