Liian tuttua kauraa?

Kaurasta piti tulla Suomen uusi Nokia. Nyt kauran Piilaakso kohoaakin hyvää vauhtia Ruotsiin tutkimusohjelma ScanOatsin myötä. Käytännön Maamies kysyi kaura-alalta mitä Suomen pitäisi tehdä. Kauran kilpailukyky on täysin riippuvainen siitä, miten sen ominaisuuksia voidaan kehittää muihin maihin ja viljoihin verrattuna.

Kauran prosessoinnin asiantuntija Polar Glucan ilmoittaa sijaintipaikakseen Cereal Valleyn, Viljalaakson.

Nimi on väännetty Silicon Valleystä, Piilaaksosta, jonne hakeutuvat parhaat it-alan huiput innovoimaan ja muuttamaan maailmaa.

Cereal Valley on tietenkin Jokioinen. Myönnettäköön, ettei useimmille Jokioisista tule mieleen tajuntaa räjäyttävät viljainnovaatiot.

Mutta kun tarkemmin ajattelee, niin missä muuallakaan Viljalaakso voisi sijaita? Jokioinen on viljanviljelyn osaamisen pääkallonpaikka, ja sitä ympäröivät Suomen vilja-aittana tunnetut pitäjät.

Jokioisiin on kertynyt paljon hiljaista tietoa, josta voisi pitää vähän meteliä, ja jonka päälle voisi rakentaa enemmänkin, sanoo Polar Glucanin toimitusjohtaja Ilkka Lehtomäki.

Lehtomäki on yksi kaura-alan avainhenkilöistä. Hänen luotsaamansa Polar Glucan hallitsee kauran prosessoinnin erilaisiin ainesosiin.

Polar Glucanin patentoimaa teknologiaa käytetään esimerkiksi Taivalkosken Myllyllä Jalasjärvellä. Siellä valmistetaan kolloidista kylmään nesteeseen liukenevaa hienoa kaurajauhoa.

Sitä voi käyttää melkein mihin vain: smoothieihin, leivontaan, viilin päälle, elintarviketeollisuuteen. Suuri osa tuotannosta viedään ulkomaille kosmetiikkatuotteisiin.

Kolloidinen kaurajauho on Nyhtökauran veroinen keksintö. Siitä kehityspotkunsa saanutta Puhtikauraa valmistaa Vääksyssä sijaitseva Viipurilainen kotileipomo, joka on kehittänyt valmistusmenetelmää eteenpäin ja käyttää jauhetta urheilujuomissaan.

Heidän lanseeraamansa Puhtikaura-kaurapuuteri voitti Vuoden suomalainen elintarvike -palkinnon vuonna 2016. Vuotta ennen Nyhtökauraa.

Uusi Oatlaws-tuotesarja on rakennettu sekin kaurajauhon ympärille, mutta siinä on lisänä kauraproteiinia. Se on suunnattu alusta alkaen myös vientimarkkinoille, kertoo Teppo Ylä-Hemmilä.

”Suomen markkina on aivan liian pieni”, Ylä-Hemmilä toteaa.

Ja elintarvikkeiden kuluttajamarkkina on tunnetusti vaikea ala. Myllyt jauhavat suurella volyymilla kaurahiutaletta peruskaurasta, ja rakentavat kuluttajatuotteensa sen ympärille.

Se harmittaa Lehtomäkeä. Hän haluaisi nähdä lisää innovatiivisia tuotteita. Sellaisia kuin Nyhtökaura. Että kauraa hyödynnettäisiin raaka-aineena paljon monipuolisemmin, uskaliaammin.

Kun jalostusastetta nostettaisiin roimasti, saisi kaurasta myös enemmän rahaa. Ja sen arvostus kohoaisi.

”Kauran jatkojalostuksen osaaminen ja teknologia on ollut olemassa Suomessa jo pitkään, mutta kukaan ei ole halunnut hyödyntää sitä”, Lehtomäki parahtaa.

Kauraa hehkutetaan mediassa, sen ympärillä on mieletön pöhinä, uusia tuotteita tulee markkinoille ja ylistyssanoja riittää.

Viljelijän näkökulmasta siitä ei saa tarpeeksi rahaa eikä sitä kannata viljellä.

Keskisadot junnaavat paikallaan, ja uutena murheena ovat hometoksiinit.

Kaura-alan ihmisten mielestä muutos vaatimattoman kotitarverehukauran viljelystä teollisuuden kaipaaman erikoiskauran viljelyyn on vasta alkumetreillä.

Myllykauran pitäisi olla erikoiskasvin asemassa eikä takapajuisena peräkammarin poikana.

Siihen pitäisi panostaa paljon enemmän kaikilla alueilla – viljelytekniikassa, jalostuksessa, sopimusviljelyssä, prosessoinnissa ja perustutkimuksessa.

Olemme nyt ongelman ytimessä.

Samaan aikaan Ruotsissa…

Viime vuonna Ruotsissa myönnettiin 10 miljoonaa euroa kauratutkimukselle. Kaura nähtiin strategisesti niin tärkeänä asiana, että valtio halusi investoida kauraosaamiseen.

Ruotsi on kasvattanut voimakkaasti kauran vientimääriä 2010-luvulla, ja uhkaa pian ohittaa Suomen. Suomi ja Ruotsi ovat EU:n tärkeimmät kauranviejämaat.

Lue koko juttu KM:stä.

Teksti ja kuva: Annaleena Ylhäinen