Lannoitus hoituu edullisesti kierrätyslannoitteella
Suomessa on jo useita biokaasulaitoksia, joiden mädätysjäännös soveltuu käytettäväksi lannoitteena peltoviljelyssä. Tällaisten laitosten lähistöllä olevilla viljelijöillä on hyvä mahdollisuus leikata lannoitelaskunsa murto-osaan.
Urakoitsijan iso musta traktori kiskoo 16-kuutioista maahan sijoittavalla vantaistolla varustettua lietevaunua ypäjäläisen Henry Seppäsen viljansänkeen toukokuussa. Kiekkovannas leikkaa maahan 25 sentin välein viiltoja ja tunkee niihin mustanpuhuvaa nestettä. Mieto haju tuoksuu kestävältä kehitykseltä.
15 kuution hehtaariannoksella maahan kertyy 65 kiloa typpeä, 18 kiloa fosforia ja 12 kiloa kalia. Tuosta fosforista on 40 prosenttia ympäristötuen mukaista.
Seppänen on tyytyväinen, sillä pellon reunaan tuotu Kasvuravinne-niminen kierrätyslannoite pienentää hänen väkilannoitelaskuaan huomattavasti. Levitystekniikka mahdollistaisi toki suuremmankin annoksen, mutta ympäristötuen fosforiraja tulee näillä pelloilla vastaan.
Kierrätyslannoitteeseen siirtyminen tuntuu Seppäsestä hyvältä mahdollisuudelta säästää tuotantokustannuksissa. ”Yhtä merkittävää säästömahdollisuutta on näinä päivinä enää vaikea löytää, kun olen jo leikannut polttoaine- ja konekustannuksia suorakylvöön siirtymällä.”
Kierrätyslannoitteella hoitunee suurin osa lannoituksesta, Seppänen arvioi. Hänen tarkoituksenaan on käyttää väkilannoitetta ainoastaan kylvön yhteydessä antamalla peltoon hieman salpietaria starttilannoitteeksi.
Lannoitetta 3 500 hehtaarille
Nestemäinen Kasvuravinne on biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä, joka on peräisin Forssasta Envor Biotechin Oy:n biokaasulaitoksesta.
Tätä tavaraa syntyy noin 70 000 tonnia vuodessa. Keskimääräisellä levitysmäärällä, 20 tonnilla hehtaarille, voidaan tämän laitoksen sivuvirralla lannoittaa noin 3 500 peltohehtaaria.
Määrä ei ole suuren suuri, mutta sillä on paikallisesti iso merkitys. Envor Biotechin toimitusjohtaja Asko Hänninen on sitä mieltä, että aika alkaa olla kypsä tämän laatuisille kierrätyslannoitteille niin Forssassa kuin muuallakin Suomessa.
Logistiikkaa tiellä ja pellolla
Biotech niin kuin muutkin vastaavat biokaasua tuottavat yritykset saavat tarvitsemansa tuotot jätteiden porttimaksuista. Mädätysjäännös on yhtiölle sivutuote, josta on päästävä mahdollisimman edullisesti eroon. Se on toistaiseksi onnistunut kustantamalla mädätysjäännös ilmaiseksi pellon laitaan tai viljelijän lietesäiliöön.
Logistiikka on ulkoistettu Koneta Oy:lle, joka huolehtii tämän kierrätyslannoitteen rahtaamisesta levityspaikalle. Levityksestä vastaavat sekä tavaraa vastaanottavat viljelijät että levityspalveluja tarjoavat urakoitsijat.
Viljelijälle on jäänyt kustannettavaksi ainoastaan lietteen sijoitus maahan. Ja siihenkin on saatavilla levitystukea tai orgaanisen aineksen lisäystukea, joka kattaa suurimman osan levityskustannuksesta.
Kun levityksen antaa urakoijan tehtäväksi, joutuu maahan sijoittavasta levityksestä maksamaan noin 2,5–2,7 €/m3 verottomana.
Isoja kuutiomääriä ei haluta rahtikustannuksen vuoksi rahdata kauas. Envor Biotech on asettanut ilmaisen toimituksen rajaksi noin 60 kilometriä Forssan laitoksesta. Keskimääräinen etäisyys on noin 40 kilometriä.
Tuotteen luulisi kiinnostavan, sillä se sisältää enemmän ravinteita kuin naudan- ja sianlietelanta. Lievästi emäksinen (pH 8,5) valmiste hillitsee jonkin verran myös maan happamoitumista.
Ilmainen kierrätyslannoite ei välttämättä ole ilmaista ikuisesti. Sitä tuottavat yhtiöt pyrkivät kehittämään tuotantoaan niin että sivutuotteillekin löydettäisiin jossain vaiheessa edes jonkinlainen hinta, Hänninen arvioi.
Lue koko juttu KM:stä.
Teksti ja kuva: Esa Mustonen