Lehmät nuorentuvat - missä tulee raja vastaan?
17.4.2000
Lehmien poiston syistä olivat viime vuonna yleisimpiä erilaiset utareviat (33,4 % poistoista), muut syyt, joista merkittävimpinä jalkaviat (24,6 %), sekä tiinehtymättömyys (19,5 %).
Lehmien poistaminen utarevian takia lisääntyi 1990-luvun alussa, kun maidon soluhinnoittelu kiristyi. Samaan aikaan lehmien keski-ikä laski normaalia nopeammin. Kiintiöjärjestelmän voimaan tulolla vuonna 1985 ja lieventymisellä vuonna 1995 ei ole ollut vaikutusta lehmien keski-iän kehitykseen.
Lehmiä siis poistetaan enimmäkseen sairauksien ja selvien vikojen tähden. Tosin täysi navetta tai kiintiö ovat saattaneet jouduttaa vuosilla monen mansikin teurasmatkaa.
Keskipoikimakerta minimissään
Suomalaiset lehmät poikivat keskimäärin 389 päivän välein, siis 0,938 kertaa vuodessa. Syntyneistä vasikoista on eläviä lehmävasikoita 47,7 % eli 0,448 kpl lehmää kohti vuodessa.
Hiehoista karsiutuu tiinehtymättömyyden ja muiden syiden takia vähintään 8 %. Jäljelle jää 0,412 tiinettä hiehoa vuotta ja lehmää kohti. Kun hiehojen ikä ensimmäisen kerran poikiessa on keskimäärin 768 päivää, poikii vuodessa yhtä lehmää kohti korkeintaan 0,391 hiehoa.
Yhden poikimavälin aikana hiehoja poikii 0,417 kpl, mistä saadaan pääluvun säilymisen kannalta keskipoikimakerran biologiseksi vähimmäisarvoksi 2,4.
Tätä pienemmällä keskipoikimakerralla karja siis auttamatta vähenee! Jos hiehojen poikimaikää myöhästytetään, ei 2,4 kertaakaan riitä.
Nuoren keski-iän sanotaan nopeuttavan jalostuksellista edistymistä, kun sukupolvikierto kiihtyy. Toisaalta nykyisellä vauhdilla hiehoista voidaan jalostuksellisesti karsia enää vain neljä prosenttia, mitä ei voi pitää kovin hyvänä tasona jalostusvalinnan kannalta, varsinkin, kun nämäkin harvat hiehot taitavat olla liharotuisia.
Nuori ikä ja liharotusiemennysten vähäinen määrä muodostavat toisiaan ruokkivan kierteen. Kun keski-ikä on lyhyt, ei uskalleta siementää lehmiä liharodulla, ettei karjaa jouduttaisi ostamaan. Kun liharotuvasikoita ei ole, ollaan säännöllisesti tilanteessa, jossa poistetaan vanhempia lehmiä hiehojen tieltä varsin vähäisin perustein.
Poiston kustannukset eivät näy
Sen lisäksi, että Suomen lehmien keski-ikä on jo hyvin lähellä lyhintä mahdollista, on tilanteesta taloudellista haittaa viljelijöille. Lehmän poistamisen ensisijainen ja helpoimmin havaittava taloudellinen vaikutus on lehmästä saatava teurastili.
Poiston aiheuttamat kustannukset sen sijaan ovat piileviä ja harva tulee niitä laskeneeksi. Tämä on ehkä yksi syy, miksi poistoihin päädytään herkästi.
Kustannuksia aiheutuu korvaavan eläimen kasvatuksesta tai hankinnasta sekä usein uuden eläimen poistettavaa lehmää huonommasta tuotoksesta. Hiehon kasvatukseen tarvittavat rehut, rakennus ja työ maksavat 6 000- 8 000 mk.
Karjantarkkailuaineiston mukaan lehmän tuotos on suurimmillaan 4.-6. poikimakerroilla. Vielä 14. poikimakerrallakin tuotos on suurempi kuin ensimmäisellä. Tilan kokonaistappio tuottokykyisen lehmän poistosta on keskimäärin 5 700 mk.
Minkälaista lehmää kannattaa pitää?
Lehmän poistopäätös on pitkälti eläimen omistajan tahdosta ja mieltymyksistä riippuvainen asia. Usein kuulee sanottavan, ettei tiettyä lehmää kannata pitää tai että se on ”pakko” poistaa.
Kannattavuutta on kuitenkin harvoin todella arvioitu eivätkä aivan kaikki pakot ole todellisia. Toisaalta viljelijä ei ole edes halutessaan saanut neuvoksi näissä asioissa muuta kuin ympäripyöreitä arvioita.
Jos halutaan todella arvioida lehmän poistopäätöksen taloudellisia vaikutuksia, on asetettava rinnakkain poiston aiheuttama kustannus ja sen vaihtoehtoiskustannus eli kustannus poistettavaksi aiotun lehmän hoitamisesta.
Tähän lasketaan ylimääräinen työ, meijeriin kelpaamaton maito, poikimisen myöhästymisen aiheuttama tuotoksen lasku, mahdollinen teurasarvon menetys sekä eläinlääkintä- ja siemennyskustannukset. Toisella puolen painaa poistettavaksi aiotun lehmän tuotos, josta vähennetään ruokintakustannus.
Laskelma maitotilaneuvojalta
Maaseutukeskusten Liitossa on kehitetty laskelma, jonka avulla voidaan tietokoneen ruudulla nopeasti laskea lehmän poistamisen kannattavuus. Vertailun avulla on mahdollista valita poistettava lehmä useammasta ehdokkaasta tai tutkia, millä ehdoilla poisto tulee kannattavaksi.
Laskelmaa voi kokeilla oman karjan tiedoilla maitotilaneuvojan tilakäynnillä.
Kirjoitaja on kehityspäällikkö, Maaseutukeskusten Liitto
kuva: Juha Jarva
Juho Kyntäjä