KM:n vertailussa hivenlehtilannoitteet

Suomessa myydään viiden eri valmistajan nestemäisiä hivenlehtilannoitteita peruspeltoviljelyyn. Käytännön Maamies perehtyi tuotteiden valmistukseen sekä listasi niiden ravinnemäärät ja hinnat. Tuotekehittelyssä lähestytään kasvinsuojeluaineita, sillä samat apuaineet on käytössä molemmissa.

Suomen markkinoilla on viiden eri valmistajan nestemäisiä hivenlehtilannoitteita.

Kolme valmistajista on globaaleja jättejä ja kaksi pienempää toimijaa. Tuotteet, niiden ominaisuudet, valmistajat ja jälleenmyyjät on lueteltu seuraavan aukeaman taulukossa.

Markkinoilla olevissa hivenlehtilannoitteissa on eri määriä ravinteita, ja ravinteet ovat kemiallisesti eri muodoissa.

Myös valmistustavat ovat erilaiset. Osassa valmisteita käytetään tehoa lisääviä apuaineita.

Onko tuotteiden laadussa tai tehossa eroja? Mikä niistä kannattaa milloinkin valita?

Valitettavasti vertailututkimuksia tuotteiden tehosta ei ole. Pelkän tuoteselosteen perusteella on yleensä mahdotonta sanoa onko joku tuote parempi kuin toinen.

Ravinteen kemiallinen olomuoto vaikuttaa ravinteen käytettävyyteen kasville, mutta siinäkään ei ole yhtä totuutta.

Joillakin ravinteilla ja kasvilajeilla yksi muoto on parempi kuin toinen. Ravinne voi olla esimerkiksi suola, oksidi, nitraatti tai kelaatti.

Joissakin tuotteissa kerrotaan olevan humushappoja. Niitä käytetään yleisesti kelaattien valmistuksessa, eikä niissä ole mitään sen ihmeellisempää taikaa.

Osassa lehtilannoitteita on imeytymistä parantavia aineita, mutta sekään ei välttämättä käy ilmi tuoteselosteesta.

Lehtien ravinteiden otossa on yhä selvittämättömiä asioita. Juurten ravinteiden oton mekanismit tunnetaan paremmin.

Perusperiaatteena on, että lehtien kautta voi antaa pienen määrän ravinteita. Lehtilannoitus toimii siksi hivenravinteilla, joiden kokonaistarve hehtaaria kohti on vain kymmeniä tai satoja grammoja.

Pääravinteilla tilanne on toinen.

Nyrkkisääntönä voi sanoa, että jos lehtilannoitteessa on mukana N, P ja K, ja vain mitättömät määrät hiveniä, se on enemmänkin ”virkiste” kuin lannoite.

Pieni määrä typpeä virkistää kasvia, mutta satovaikutusta sillä ei ole.

Hivenmarkkina kasvaa

Hiventen puute rajoittaa satoja kaikkialla maailmassa. Arvioiden mukaan puolet maailman pelloista kärsii hivenravinnepuutteesta.

Väestön kasvu ja ruoan lisääntyvä kysyntä näkyvät myös hivenravinnemarkkinoilla, jotka ovatkin kasvaneet kiihtyvällä vauhdilla viimeisen vuosikymmenen aikana. Nopeinta kasvu on Aasian markkinoilla.

Hivenlannoitteita valmistavia yrityksiä on roppakaupalla. Suurin osa niistä on pieniä ja paikallisia toimijoita.

Yhteenliittymiä on tapahtunut monta ja niitä on odotettavissa vielä runsaasti.

Hivenravinnemarkkinoiden suurimmat toimijat vuonna 2014 olivat AkzoNobel, Yara, BASF, Agrium ja Cheminova.

Hiveniä voidaan levittää jauheina, rakeina, ruiskuttaa nestemäisenä tai pinnoittaa niillä siemen tai vaikka lannoiterae.

Lue koko juttu KM:stä.

Teksti: Annaleena Ylhäinen
Kuva: Pirjo Mälkiä