Kiveen hakatut hinnat

lannoitteet_annaleena_ylhäinen

Miksi kotimaan lannoitteiden hinnat eivät jousta, vaikka lannoitteiden kysyntä on heikentynyt? Kilpailuakin on, sillä Suomessa on Yaran lisäksi tärkeimpien venäläisten lannoitetehtaiden edustukset. Käytännön Maamiehen selvityksen mukaan merkittävä hintojen lasku vaatisi NPK:n vaihtamista CANniin tai ureaan sekä kilpailun lisäämistä.

Lannoitemarkkinat ovat muuttuneet ylitarjontatilanteesta kysyntävetoisiksi viimeisten kymmenen vuoden aikana, selittää Yara Suomen toimitusjohtaja Tero Hemmilä monisatapäiselle kuulijakunnalle VYRin seminaarissa Hämeenlinnassa.

Lannoitteille on ollut maailmanmarkkinoilla niin vahva kysyntä, ettei raaka-aineidenkaan halpenemisella aina ole ollut vaikutusta lannoitteiden hintaan.

Aiemmin hintamuutoksia on perusteltu raaka-aineiden ja erityisesti maakaasun hinnalla, mutta nykytilanteessa hinnat seurailevat pikemminkin viljan hintoja ja sitä kautta lannoitteiden kysyntää.

Myös lannoitteiden tarjonnassa tapahtuvilla muutoksilla on keskeinen vaikutus markkinatasapainoon ja markkinahintaan.

Tällä markkinakaudella hinnat ovat olleet yllättävän kalliit viljan hintoihin ja tulevan sadon hintaodotukseen verrattuna, kertoo maatalousekonomisti Kyösti Arovuori Pellervon taloustutkimus PTT:stä.

”Lannoitteiden hintaindeksi edelliseen kauteen verrattuna on selvästi korkeampi.”

Hemmilän mukaan lannoitetarjonta on vähentynyt maailmanmarkkinoilla tällä kaudella, koska sekä Ukraina, Egypti että Kiina ovat vähentäneet urean tuotantoaan.

Siksi lannoitteet ovat edelliskautta kalliimpia.

Parasta katetta haetaan

Lannoitevalmistajat eivät ole enää kansallisia valtion ohjauksessa olevia yrityksiä, vaan voittoa tavoittelevia globaaleja toimijoita joiden välinen kilpailu on kovaa.

Lannoitteista haetaan paras mahdollinen kate, kuten tehdään kaikilla muillakin tuotteilla.

Jos lannoitteet eivät mene yhdessä paikassa kaupaksi, ne lastataan laivaan ja myydään maailmalle. Ostajia löytyy.

Lannoitteilla on myyjän markinat, eikä tilanne ole muuttumassa ostajan näkökulmasta yhtään paremmaksi. Päinvastoin.

Lannoitevalmistajat lisäävät varastokapasiteettiaan, jolloin lannoitteiden hintaa on helppo nostaa sesonkia kohti. Silloin on yleensä kysyntäpiikki. Myyntiajankohtiin saadaan varastokapasiteetin avulla lisää joustoa.

Näin tapahtuu sekä maailmalla että Suomessa. Yara Suomi on juuri ottamassa käyttöön uutta Uudenkaupungin lannoiteterminaalia ja myöhemmin kesällä Siilinjärven varastoa.

Yara Suomen Uudenkaupungin tehtaan varastoterminaalin hinnaksi kerrottiin 20 miljoonaa euroa ja Siilinjärven noin seitsemän miljoonaa euroa.

Uudessakaupungissa tämä tarkoittaa suursäkkien varastokapasiteetin kasvua 30 000 tonnilla ja Siilinjärvellä 23 000 tonnilla.

Myös Venäjän lannoitevalmistajat investoivat lannoiteterminaaleihin. Uralchem rakensi juuri Riikaan 60 miljoonan euron satamaterminaalin.

Acron, PhosAgro ja EuroChem aikovat puolestaan lisätä vientiä Laukaansuun eli Ust-Lugan sataman kautta, jonka varastotilaa on tarkoitus kasvattaa.

Kilpailua ei ole tarpeeksi

Arovuoren mielestä kotimaan hintojen joustoon tarvittaisiin vielä lisää kilpailua.

”Jokaisen viljelijän on kuitenkin hankittava lannoitteet ennemmin tai myöhemmin, joten kysyntäkään ei vaihtele siinä määrin, että sillä olisi vaikutusta hintoihin.”

Käytännön Maamiehen arvion mukaan Yaran markkinaosuus kotimaan peltolannoitteissa on hieman yli 80 prosenttia.

Markkinaosuuksia merkittävämpänä seikkana Arovuori pitää riittävää haastamista.

”Hinnoittelukäytäntö ei muutu ennen kuin Yara kokee kohtaavansa kunnolla kilpailua.”

Kilpailijat eivät ole tiputtaneet omia hintojaan Yaraan nähden riittävästi eikä Yara koe tarpeelliseksi laskea omia hintojaan.

Kotimaan hinnat ovat nousseet käyttökautta kohti. Tämä on normaali käytäntö muuallakin maailmassa.

Keski-Euroopassa Yara on kuitenkin tiputtanut kalsiumammoniumnitraatin eli CANnin hintoja loppuvuoden aikana.

Lue koko juttu KM:stä.

Annaleena Ylhäinen