Kesän kuivuus aiheuttanee puutetta rehusta
Säilörehusta saatiin Länsi- ja Etelä-Suomessa paikoin erittäin vaatimaton, jopa olematon ykkössato, eikä lopullisesta sadon määrästä ja laadusta ole vielä tietoa. Pahimmilla kuivuusalueilla karkearehusta ja kuidusta voi tulla isokin pula nautojen, lampaiden ja hevosten ruokinnassa. Myös Länsi-Suomen sika- ja siipikarjatiloilla jännitetään, saadaanko viljoista satoa, ja miten paljon. Eri aikaan itäneiden kasvustojen laatu voi olla hyvinkin arveluttava.
Pahimmilla kuivuusalueilla Länsi- ja Etelä-Suomessa on suuri tilakohtainen vaihtelu jo korjatun säilörehusadon määrässä sekä odotuksissa vielä korjaamattomien satojen suhteen. Ruokinnan asiantuntijat valoivat Okrassa uskoa siihen, ettei satoa ole vielä kokonaan menetetty ja tulevan ruokintakauden rehustuksen eteen on paljonkin tehtävissä.
Kasvustojakin voi vielä täydentää, nurmen tuotannon huippuasiantuntija Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomesta muistuttaa. Jos loppukesästä saadaan sadetta, nurmikasvustoista voi saada satoa, jos niitä täydentää eri lajeilla.
Myös itämättömiä ja huonosti itäneitä viljapeltoja kevätlannoituspanostuksineen voi hyödyntää kylvämällä niihin uuden kasvuston. Esimerkiksi rehuvirna on Storbergin mukaan hyvä kasvi siihen tarkoitukseen. Myös ohraa voi käyttää, ja korjata kasvuston kokoviljasäilörehuksi.
Lehmille tarvitaan karkeaa rehua, jossa on kuitua
Nyt pitää korjata kaikki karkea-rehu, mitä vain on saatavilla, naudanrehujen kehityspäällikkö Merja Holma Raisioagrosta opastaa. Ainakin Varsinais- ja Kaakkois-Suomessa on paikoin tukala tilanne karkearehun määrän suhteen.
Kaikki mahdolliset hömppäheinät kannattaa nyt kerätä ja kuivata siltä varalta, että kuidusta tulee puutetta ruokinnassa. Kuivaaminen on tarpeen siksi, että saadaan pienennettyä rahtikustannusta, jos rehua pitää kuljettaa kauas.
Mikäli vilja kasvaa kuivan alkukesän jälkeen, kannattaa myös olki korjata talteen. Jos syksystä tulee märkä, oljen kuivatus on ongelma.
Tällöin oljen voi korjata kosteana ajosilppurilla kuten säilörehun. Märkä olkisilppu säilyy säilörehuhapoilla, kuivempaa voidaan säilöä propionihapolla tai esimerkiksi Raisioagron myymällä Safesilillä. Ajosilppurilla silpuksi ajettu ja hapotettu olki on hyvää seosrehun raaka-ainetta, Holma sanoo.
Myös kokoviljasäilörehu on hyvä rehu seosrehutiloille. Lehmillekin olki on käyttökelpoinen kuitulähde, jos karkearehua on niukasti. Väkirehun osuutta voidaan lisätä, kun kuidun saanti varmistetaan.
Tuoreleike, leikepelletti tai heinäjauhot eivät Holman mukaan korvaa karkearehua. Leike on kuitenkin sulavan kuitunsa ansiosta hyvä rehu.
Juurikasleikettä on saatavilla. Sitä ostetaan Euroopasta, ja sen energia-arvo on parempi kuin esimerkiksi erilaisten heinäjauhojen. Leikkeessä energiaa on noin 12 MJ kuiva-ainekilossa, Holma muistuttaa. Heinä- tai sinimailasjauho on yksi vaihtoehto, mutta niissä on vähän energiaa vain noin 9 MJ kuiva-ainekilossa, Holma muistuttaa.
Kuivaa leikettä tuodaan maahan rehuteollisuuden tarpeisiin, ja Raisioagro tuo sitä Euroopasta jatkossakin.
Koska kuiva leike pitää liottaa, se sopii erityisesti seosrehutiloille. Leikkeen voi liottaa seosrehuvaunussa kastelemalla sen illalla ja antamalla liota yön yli.
Lue koko juttu KM:stä.
Teksti ja kuva: Pirjo Mälkiä