Kerääjäkasvit

keraajakasvit_annaleena_ylhäinen

Moni tarttui ympäristökorvauksessa olevaan sadan euron kerääjäkasvitoimenpiteeseen. Kerääjäkasveja viljeltiin tukitietojen mukaan noin 250 000 hehtaarilla eli lähes joka neljännellä viljapellolla. Rahat eivät riitä, joten ministeriö ehdottaa muutoksia toimenpiteeseen.

Sadan euron kerääjäkasvikorvaus kuulosti monen korvaan houkuttelevalta vaihtoehdolta viime keväänä.

Varsinkin kun viljan hinta oli heikko, ja kerääjäkasvitoimenpiteen ehdot varsin joustavat.

Varoituksen sanojakin kuultiin, esimerkiksi kasvuston lakoontumisesta, rikkakasvitorjunnan vaikeudesta, puinnin viivästymisestä, sadon vähenemisestä ja vaikka mistä.

Lisäjännitystä tilanteeseen toi sateinen kylvökevät ja kasvukausi.

Epäselvää oli myös se, mitä valvontatilanteessa pellosta pitäisi tarkkaan ottaen löytyä ja missä vaiheessa.

Tukiohjeiden mukaan ”kas­vus­toa on ol­ta­va peit­tä­väs­ti kaut­taal­taan koko kas­vu­loh­kol­la”. Kylvöaikaa annettiin elokuun puoleen väliin saakka.

Kerääjäkasvuston peittävyyttä pystyi käytännössä arvioimaan vasta puintien jälkeen, jotka kestivät tänä vuonna lokakuun puoleen väliin saakka.

Valvonnoissa jouduttiinkin tekemään runsaasti uusintakäyntejä, kertoo Mavin valvontaosaston johtaja Jukka Pekonniemi.

Tämä tosin osattiin arvata jo keväällä valvontakoulutuksia pidettäessä. Uusintakäynti tehtiin Pekonniemen mukaan aina, jos kerääjäkasvustoa ei ollut valvontahetkellä kylvetty tai sen määrää oli mahdotonta arvioida.

”Vaikean kasvukauden takia myös kasvuston täydellisestä peittävyysvaatimuksesta luovuttiin, jos pellolla oli märkyysongelma”, Pekonniemi kertoo.

Ympäristökorvauksen valvontoja tehtiin noin 3 000 tilalle.

Kerääjäkasvivalvontojen määrästä tai niiden hylkäysprosenteista ei ole vielä tilastoja.

Pekonniemen näppituntuman mukaan valvontoja on ollut runsaasti, sillä ELY-keskukset ovat olleet syksyn aikana useasti yhteydessä Maviin kerääjäkasvien tulkintaohjeista.

ELY-keskusten mukaan valvonnoissa on tullut myös kerääjäkasvustojen hylkäyksiä, joten mikä tahansa heinätuppo ei ole mennyt läpi.

Hylätyt kasvustot eivät saa kerääjäkasvikorvausta ja koko tila menettää kerääjäkasvikorvauksen, jos hylättyjä lohkoja on yli puolet tilan kerääjäkasvipinta-alasta.

Suosio yllätti

Kerääjäkasvien viljely oli lisätoimenpiteenä A- ja B-alueella jo edellisellä ohjelmakaudella, mutta silloin se ei herättänyt vastaavaa kiinnostusta.

”Viljelyala jäi edellisvuosina kauas tavoitteesta”, kertoo ylitarkastaja Anna Schulman maa- ja metsätalousministeriöstä.

Aiemmin ehtona oli, että kerääjäkasveja on oltava 25 prosentilla tilan pelloista. Korvausta sai 13 euroa hehtaarilta ja siihen laskettiin kaikki tilan pellot, myös ne, joilla kerääjäkasvia ei viljelty.

Nykyisellä ohjelmakaudella korvausta päätettiin maksaa sata euroa kerääjäkasvilla viljeltyä hehtaaria kohti.

Ympäristökorvauksessa tavoiteltiin 7 500 hehtaarin viljelyalaa. ”Ja sekin tuntui rohkealta tavoitteelta edelliskauteen verrattuna, jolloin vain noin 300 tilaa valitsi kerääjäkasvitoimenpiteen.”

Viljelyala toteutui 3 400-prosenttisesti. Marraskuun alun tukihakemustietojen mukaan kerääjäkasveja viljeltiin noin 250 000 hehtaarilla.

Emme osanneet ennustaa, että viljelyala kasvaisi niin paljon, Schulman myöntää.

Lue koko juttu KM:stä.

Teksti ja kuva: Annaleena Ylhäinen