Clearfield valtaa Eurooppaa

BASFin kehittämä Clearfield-viljelymenetelmä jatkaa voittokulkuaan Euroopassa. Yhä useampi maa on ottanut herbisidinkestävät rapsilajikkeet viljelyyn. BASF järjesti huhtikuun alussa Prahassa Clearfield-tilaisuuden, jossa esiteltiin viljelytekniikkaa. Imatsamoksin kestäviä rapsilajikkeita on tarjolla suuri kirjo. Suomessa viljelyyn on hyväksytty yksi rypsi- ja yksi kevätrapsilajike.

Herbisidinkestävät öljykasvit ovat suurin juttu rapsinviljelyssä sitten Butisanin keksimisen vuonna 1980, kehaisee BASFin vilja- ja öljykasviosaston johtaja Uwe Buckenauer.

Hän vaikuttaa olevan oikeassa. Clearfield-viljelymenetelmä on otettu Euroopassa käyttöön rivakkaa tahtia.

Herbisidinkestäviä lajikkeita jalostetaan muualla maailmassa pääasiassa geenitekniikan keinoin, mutta BASFin Clearfield-menetelmä perustuu muutatiojalostuksella tuotettuun imatsamoksin kestävyyteen. Clearfield-lajikkeet eivät toisin sanoen ole gmo:ta.

Clearfield-kasvilajeja on yhdeksän. Euroopassa niistä viljellään rapsia, rypsiä, auringonkukkaa ja riisiä.

Herbisidinkestoa tarvitaan

Herbisidinkestävien lajikkeiden jalostuksen taustalla on luonnollisesti kemikaaliyrityksen mahdollisuus myydä omaa kasvinsuojeluainettaan jalostamalla sille kestäviä lajikkeita.

Mutta taustalla on myös viljelijän tarve ja jopa ympäristönäkö-kulma.

Tähän päivään asti rapsilla on käytetty pääasiassa maavaikutteisia herbisidejä. Niistä koituu ympäristöongelmia, joten niistä on haluttu siirtyä kasvustoon ruiskutettaviin aineisiin, kertoo BASFin herbisidikestävyydestä vastaava päällikkö Scott Peoples.

Maavaikutteisten aineiden vähetessä ainevalikoima suppenee, ja rikkakasvien torjunta vaikeutuu. Samaan aikaan on siirrytty kevytmuokkaukseen tai suorakylvöön, jotka molemmat lisäävät rikkakasviruiskutusten tarvetta.

Lisääntynyt ruiskuttelu pienemmällä ainevalikoimalla on puolestaan johtanut herbisidiresistenttien rikkakasvikantojen syntyyn.

”Syysrapsilla yksi ongelma on myös syyskuivuus, jolloin maavaikutteiset aineet eivät tehoa”, Peoples kertoo.

Herbisidinkestävän lajikkeen voi ruiskuttaa tehokkaalla aineella, jolloin kasvinsuojeluaineiden käyttömääriä voidaan vähentää.

Rapsilla on myös siirrytty hybridilajikkeisiin, joiden satoisuudesta ei saa kaikkea irti, ellei rikkakasvitorjunta onnistu.

Lue koko juttu KM:stä.

Annaleena Ylhäinen