12-rivisessä hyvät olosuhteet ja omituiset mittasuhteet

Neljä vuotta sitten Tanskassa valmistunut 74 metriä leveä ja 50 metriä pitkä pihattorakennus on oudon tuntuinen ilmestys. Voiko yleensäkään rakennuksen leveys olla suurempi kuin sen pituus? Ja miten mahtaa ilmanvaihto toimia, kun makuuparsiriviä on kaksitoista?

3700 neliömetrin kokoisessa makuuparsipihatossa on kaksi leveää ruokintapöytää ja niiden molemmilla puolilla yhteensä neljä lähes identtistä kolmen makuuparsirivin osastoa. Jokaisessa osastossa on yhdeksänkymmentä partta ja vajaat sata lehmää, jotka lypsetään kolme kertaa vuorokaudessa.

Viereisen lypsyaseman yhteydessä on reilun kokoinen erotteluosasto hoitoa tarvitseville lehmille, jotka voidaan lukita ruokintapöydän etuaitaan. Tämä ryhmä lypsetään aina viimeiseksi. Saman katon alla on lisäksi suuri olkipohjainen karsina poikiville lehmille.

Ummessa olevat lehmät ruokitaan vanhassa pihatossa, jossa lypsetään myös viittäkymmentä umpeen menossa olevaa lehmää kaksi kertaa päivässä. Tällä järjestelyllä tilan lehmäluku on noin viisisataa lehmää, yrityksen yhdessä omistavat veljekset Jakob ja Jørgen Spangsberg kertovat.

Hiehot kasvatetaan viisikuukautisiksi erillisessä hallissa, minkä jälkeen ne lähetetään hiehokasvatukseen erikoistuneelle tilalle.

Sonnivasikat siirretään toisen tilan vanhaan navettaan jatkokasvatettaviksi.

Tiivis tunnelma, mutta terveen oloisia lehmiä

Osa lehmistä makoilee tyytyväisen oloisina parsissa, suurin osa nauttii ruokintapöydän ääressä hiljattain jaetusta seosrehusta ja loput seisoskelevat käytävillä.

Pihatto tuntuu uudehkoon suomalaiseen navettaan verrattuna ahtaammalta. Jakob tunnustaa, että pihatossa on nyt hetkellisesti vajaat 10 prosenttia enemmän eläimiä kuin makuuparsia: ”Eläimet voivat ylitäytöstä huolimatta hyvin, eivät kaikki kuitenkaan nuku yhtä aikaa.”

Makuuparsi pitäisi olla lain mukaan jokaiselle eläimelle, mutta kaikkien lehmien ei tarvitse Tanskassa päästä ruokailemaan yhtä aikaa. Eläinmäärä voidaan mitoittaa Jakobin mukaan ainakin tällaisessa pihatossa niin, että tilaa on ruokintapöydän ääressä yhtä aikaa vain kahdelle kolmesta.

Myöhemmin käy ilmi, että eläinmäärän lisääminen on reaktio sekä kiintiöistä luopumiseen että talouden kiristymiseen. Ehkä tarkoitus on varautua hitaasti myös karjan kasvattamiseen. Veljekset myöntävät, että laajennuksesta 750-paikkaiseksi on jo keskusteltu, mutta päätöstä ei ole vielä tehty.

Toki laajennusmahdollisuuteen on varauduttu jo suunnitteluvaiheessa. Tätä isoa tuotantorakennuskokonaisuutta ei tarvitsisi ainakaan alkuun laajentaa uudella rakennuksella. Makuuparsipihattoa yksinkertaisesti vain pidennettäisiin viidestäkymmenestä satametriseksi.

Lue koko juttu KM:stä.

Teksti: Esa Mustonen
Kuva: Agrifarm